PISA 2022 Luova ajattelu
Hienonen, Ninja; Kilpi, Nestori; Nilivaara, Päivi; Vainikainen, Mari-Pauliina (2024)
Tampereen yliopisto
2024
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-3532-8
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-3532-8
Tiivistelmä
Koulutuksen, arvioinnin ja oppimisen tutkimuskeskus REALin julkaisuja 2024:2
OECD:n PISA-tutkimuksen pääarviointialueiden lisäksi vuoden 2022 tutkimuksessa arvioitiin neljäntenä, innovatiivisena sisältöalueena oppilaiden luovaa ajattelua (Creative Thinking). Tähän tutkimusosioon osallistui 64 maata ja talousaluetta. Luova ajattelu määriteltiin taidoksi tuottaa, arvioida ja kehittää ideoita, jotka voivat johtaa omaperäisiin ja toimiviin ratkaisuihin sekä tuottaa uutta tietoa ja mielikuvituksellisia tuotoksia vaikuttavasti. Luovaa ajattelua arvioitiin kolmella osa-alueella: 1) vaihtoehtoisten ideoiden tuottaminen, 2) omaperäisten ideoiden tuottaminen ja 3) ideoiden arviointi ja kehittäminen. Tehtävätyyppejä oli neljä: kirjallinen ilmaisu, visuaalinen ilmaisu, sosiaalinen ongelmanratkaisu ja tieteellinen ongelmanratkaisu.
Suomessa 15-vuotiaat menestyivät luovassa ajattelussa hyvin, ja osaamisen keskiarvo oli OECD-maiden keskiarvoa korkeampi. Suomea paremmin luovassa ajattelussa suoriutuivat Singapore, Korea, Kanada ja Australia. Suomen kanssa samalla tasolla olivat Uusi-Seelanti, Viro, Tanska ja Latvia. Suomessa 15-vuotiaista 39 prosenttia sijoittui luovan ajattelun osaamistasoille 5 tai 6, jotka OECD määrittelee huippuosaamisen tasoiksi. OECD-maissa näillä osaamistasoilla oli keskimäärin 27 prosenttia oppilaista.
Tytöt suoriutuivat luovassa ajattelussa kaikissa osallistujamaissa poikia paremmin. Suomessa sukupuolierot olivat OECD-maiden suurimmat. Suomessa tytöistä lähes puolet oli luovassa ajattelussa huippuosaajia. Erityisen hyvin tytöt suoriutuivat sosiaalisen ongelmanratkaisun tehtävistä. Suomessa poikien osaaminen oli lähempänä OECD-maiden keskitasoa, mutta myös he suoriutuivat tehtävistä keskimäärin melko hyvin.
Suomalaiskoulujen väliset erot luovassa ajattelussa olivat kansainvälisesti vertaillen pieniä. Suomalaiskoulut erottuivat myös siinä, että keskimääräiseltä sosioekonomiselta taustaltaan korkeampien ja matalampien koulujen välillä oli vain pieniä eroja. Maahanmuuttajataustaiset oppilaat suoriutuivat OECD-maissa luovassa ajattelussa valtaväestöä yleisesti heikommin.
Opetussuunnitelman perusteissa luovuus nähdään laaja-alaisesti opetusta ja oppimista ohjaavana lähtökohtana sekä taitona, jota voidaan oppia eri oppiaineiden ja monialaisten oppimiskokonaisuuksien avulla erilaisissa oppimisympäristöissä. Suomessa nuoret suoriutuivat erityisen hyvin sosiaalisessa, yhteistoimintaan perustuvassa ongelmanratkaisussa, joka on myös opetussuunnitelman toimintakulttuurin kehittämisen periaatteisiin kirjattu tavoite.
OECD:n PISA-tutkimuksen pääarviointialueiden lisäksi vuoden 2022 tutkimuksessa arvioitiin neljäntenä, innovatiivisena sisältöalueena oppilaiden luovaa ajattelua (Creative Thinking). Tähän tutkimusosioon osallistui 64 maata ja talousaluetta. Luova ajattelu määriteltiin taidoksi tuottaa, arvioida ja kehittää ideoita, jotka voivat johtaa omaperäisiin ja toimiviin ratkaisuihin sekä tuottaa uutta tietoa ja mielikuvituksellisia tuotoksia vaikuttavasti. Luovaa ajattelua arvioitiin kolmella osa-alueella: 1) vaihtoehtoisten ideoiden tuottaminen, 2) omaperäisten ideoiden tuottaminen ja 3) ideoiden arviointi ja kehittäminen. Tehtävätyyppejä oli neljä: kirjallinen ilmaisu, visuaalinen ilmaisu, sosiaalinen ongelmanratkaisu ja tieteellinen ongelmanratkaisu.
Suomessa 15-vuotiaat menestyivät luovassa ajattelussa hyvin, ja osaamisen keskiarvo oli OECD-maiden keskiarvoa korkeampi. Suomea paremmin luovassa ajattelussa suoriutuivat Singapore, Korea, Kanada ja Australia. Suomen kanssa samalla tasolla olivat Uusi-Seelanti, Viro, Tanska ja Latvia. Suomessa 15-vuotiaista 39 prosenttia sijoittui luovan ajattelun osaamistasoille 5 tai 6, jotka OECD määrittelee huippuosaamisen tasoiksi. OECD-maissa näillä osaamistasoilla oli keskimäärin 27 prosenttia oppilaista.
Tytöt suoriutuivat luovassa ajattelussa kaikissa osallistujamaissa poikia paremmin. Suomessa sukupuolierot olivat OECD-maiden suurimmat. Suomessa tytöistä lähes puolet oli luovassa ajattelussa huippuosaajia. Erityisen hyvin tytöt suoriutuivat sosiaalisen ongelmanratkaisun tehtävistä. Suomessa poikien osaaminen oli lähempänä OECD-maiden keskitasoa, mutta myös he suoriutuivat tehtävistä keskimäärin melko hyvin.
Suomalaiskoulujen väliset erot luovassa ajattelussa olivat kansainvälisesti vertaillen pieniä. Suomalaiskoulut erottuivat myös siinä, että keskimääräiseltä sosioekonomiselta taustaltaan korkeampien ja matalampien koulujen välillä oli vain pieniä eroja. Maahanmuuttajataustaiset oppilaat suoriutuivat OECD-maissa luovassa ajattelussa valtaväestöä yleisesti heikommin.
Opetussuunnitelman perusteissa luovuus nähdään laaja-alaisesti opetusta ja oppimista ohjaavana lähtökohtana sekä taitona, jota voidaan oppia eri oppiaineiden ja monialaisten oppimiskokonaisuuksien avulla erilaisissa oppimisympäristöissä. Suomessa nuoret suoriutuivat erityisen hyvin sosiaalisessa, yhteistoimintaan perustuvassa ongelmanratkaisussa, joka on myös opetussuunnitelman toimintakulttuurin kehittämisen periaatteisiin kirjattu tavoite.