Kutsumus kohtaa kaupallisuuden : Kirjailijantyö ja vanhemmuus Juha Itkosen romaanissa Ihmettä kaikki ja romaanin mediajulkisuudessa
Valtanen, Annariina (2024)
Valtanen, Annariina
2024
Kirjallisuustieteen maisteriohjelma - Master´s Programme in Literary Studies
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-06-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202406147213
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202406147213
Tiivistelmä
Tutkielmassa käsitellään Juha Itkosen kirjailijakuvaa ja -brändiä, erilaisia kirjailijakäsityksiä, omaelämäkerrallista kirjoittamista ja vanhemmuuden kulttuurisia mallitarinoita. Tutkielmani kohdeteksteinä ovat Itkosen autofiktiivinen Ihmettä kaikki -romaani (2018) sekä romaanista ja Itkosesta kirjoitetut mediatekstit. Romaanin ohella hyödynnän siis kohdeaineistonani erityyppisiä Juha ja Maija Itkosta käsitteleviä mediakirjoituksia, jotka on julkaistu aikavälillä 11.12.2016-25.3.2024. Osa kohdeteksteistäni edustaa romaanin aikalaisvastaanottoa ja osa taas on kytköksissä Itkosen nykyiseen kirjailijakuvaan ja kirjailijabrändiin Ihmettä kaikki -romaanin julkaisun ja Itkosen saaman julkisuuden myötä. Suurin osa mediateksteistä edustaa kirja-arvostelun ja henkilöhaastattelun lajityyppejä. Yksi mediakirjoituksista on kustantamo Otavan kirjatiedote. Lisäksi aineistooni sisältyy kolme Itkosen kirjoittamaa mediatekstiä: lehtiartikkeli, kolumni sekä Instagram-päivitys.
Tutkielmassani tarkastelen, millaisiksi Itkosen kirjailijakuva ja -brändi ovat rakentuneet tässä ajassa ja paikassa, jossa romaani ja sitä kehystävät mediakirjoitukset ovat ilmestyneet. Tutkin Itkosta transmediaalisena kokonaisilmiönä käyttäen häntä tapausesimerkkinä julkkiskirjailijasta. Keskeisimmät tutkimuskysymykseni ovat: Miten kirjailijakutsumus ja kaupallisuus yhdistyvät Itkosen ja Ihmettä kaikki -romaanin tapauksessa nykyajan markkinoituneessa mediayhteiskunnassa? Millaiseksi Itkosen kirjailijakuva on rakentunut tässä ajassa ja kirjallisessa julkisuudessa, jossa romaani ja sitä sekä Itkosta käsittelevät mediakirjoitukset on julkaistu? Miten julkkiskirjailijuus vaikuttaa Itkosen kirjailijakuvaan ja kirjailijabrändin rakentumiseen? Millä tavoin perhe- ja vanhemmuusaihe kytkeytyvät Itkosen kirjailijakuvaan ja millaista vanhemmuutta romaanissa ja sitä käsittelevissä mediakirjoituksissa tuotetaan?
Teoreettisina kehyksinä tutkimuksessani toimivat kertomuksentutkimuksen, kirjallisuussosiologian ja perhesosiologian alan tutkimukset, joissa käsitellään kirjailijan työtä, kirjailijan asemaa, kirjailijakuvaa, kirjailijabrändiä, julkkiskirjailijailmiötä, autofiktiota, transmediaalisuutta sekä vanhemmuuden kulttuurisia mallitarinoita. Hyödynnän tutkielmassani etenkin Elina Jokisen (2013), Elina Armisen (2013 & 2018) ja Tarja-Liisa Hypénin (2012 & 2015) kirjallisuustieteellisiä tutkimuksia. Tutkielmani kannalta keskeistä julkkiskirjailijuutta tarkastellessani tukeudun aiempaan julkkiskirjailijailmiöstä tehtyyn tutkimukseen Joe Moranin (2000) sekä John Englishin ja John Frow’n (2006) teoretisointeja käyttäen. Lisäksi nojaudun Hypénin (2012 & 2015) julkkiskirjailijuutta käsitteleviin tutkimuksiin. Myös Maria Mäkelän (tulossa) uudet narratologiset tutkimukset transmediaalisuudesta, kokemuksellisuudesta ja kirjailijasta myöhäiskapitalistisessa tarinataloudessa osoittautuivat hedelmällisiksi työni kannalta. Lisäksi hyödynnän eritoten Päivi Koiviston (2011 & 2013) autofiktiotutkimuksia omaelämäkerrallisuutta tarkastellessani. Anu Koivusen miesintiimin käsite on myös tutkielmalleni keskeinen. Vanhemmuuden representaatioita ja vanhemmuuden mallitarinoita tarkastellessani sovellan Petteri Eerolan ja Henna Pirskasen (2018) perhesosiologisia tutkimuksia yhteiskuntatutkimuksen puolelta.
Tutkielmani etenee laajemmista tutkimuskehyksistä kohti rajatumpia. Etenen erilaisten kirjailijakäsitysten ja kirjailijan aseman sekä Itkosen kirjailijakuvan ja -brändin tarkastelusta kohti autofiktiivistä kirjoittamista ja siitä vanhemmuuden mallitarinoihin. Yhdessä nämä kehykset osallistuvat Itkosen brändin ja kirjailijakuvan rakentumiseen sekä tuottavat uutta tietoa Itkosen tämänhetkisestä kirjailijakuvasta. Keskeisimmät johtopäätökseni ovat, että Ihmettä kaikki -romaanissa sekä romaania ja Itkosta käsittelevissä mediakirjoituksissa ja sen myötä Itkosen kirjailijakuvassa ja -brändissä romanttinen kirjailijakutsumus yhdistyy kaupallisuuteen. Perhe- ja vanhemmuusaiheet sekä tunteistaan avautuva keskiluokkainen ja menestynyt moderni nykymies ja -isä liittyvät Itkosen kirjailijakuvaan ja brändiin vahvasti. Itkonen on esillä monilla eri areenoilla ja juuri julkkiskirjailijan asema mahdollistaa hänelle familististen, keskiluokkaisten ja normatiivisten ajatusten esittämisen perhe-elämästä. Modernin tasa-arvoisän mallitarinan lomasta pilkistävät kuitenkin myös essentialisoivat ja biologiaan pohjaavat näkemykset vanhemmuudesta ja sukupuolista. Itkonen hyödyntää brändinsä rakentamisessa monenlaisia aineksia, jotka ovat nykyisin kulttuurisesti hyvin esillä ja tarjolla.
Tutkielmassani tarkastelen, millaisiksi Itkosen kirjailijakuva ja -brändi ovat rakentuneet tässä ajassa ja paikassa, jossa romaani ja sitä kehystävät mediakirjoitukset ovat ilmestyneet. Tutkin Itkosta transmediaalisena kokonaisilmiönä käyttäen häntä tapausesimerkkinä julkkiskirjailijasta. Keskeisimmät tutkimuskysymykseni ovat: Miten kirjailijakutsumus ja kaupallisuus yhdistyvät Itkosen ja Ihmettä kaikki -romaanin tapauksessa nykyajan markkinoituneessa mediayhteiskunnassa? Millaiseksi Itkosen kirjailijakuva on rakentunut tässä ajassa ja kirjallisessa julkisuudessa, jossa romaani ja sitä sekä Itkosta käsittelevät mediakirjoitukset on julkaistu? Miten julkkiskirjailijuus vaikuttaa Itkosen kirjailijakuvaan ja kirjailijabrändin rakentumiseen? Millä tavoin perhe- ja vanhemmuusaihe kytkeytyvät Itkosen kirjailijakuvaan ja millaista vanhemmuutta romaanissa ja sitä käsittelevissä mediakirjoituksissa tuotetaan?
Teoreettisina kehyksinä tutkimuksessani toimivat kertomuksentutkimuksen, kirjallisuussosiologian ja perhesosiologian alan tutkimukset, joissa käsitellään kirjailijan työtä, kirjailijan asemaa, kirjailijakuvaa, kirjailijabrändiä, julkkiskirjailijailmiötä, autofiktiota, transmediaalisuutta sekä vanhemmuuden kulttuurisia mallitarinoita. Hyödynnän tutkielmassani etenkin Elina Jokisen (2013), Elina Armisen (2013 & 2018) ja Tarja-Liisa Hypénin (2012 & 2015) kirjallisuustieteellisiä tutkimuksia. Tutkielmani kannalta keskeistä julkkiskirjailijuutta tarkastellessani tukeudun aiempaan julkkiskirjailijailmiöstä tehtyyn tutkimukseen Joe Moranin (2000) sekä John Englishin ja John Frow’n (2006) teoretisointeja käyttäen. Lisäksi nojaudun Hypénin (2012 & 2015) julkkiskirjailijuutta käsitteleviin tutkimuksiin. Myös Maria Mäkelän (tulossa) uudet narratologiset tutkimukset transmediaalisuudesta, kokemuksellisuudesta ja kirjailijasta myöhäiskapitalistisessa tarinataloudessa osoittautuivat hedelmällisiksi työni kannalta. Lisäksi hyödynnän eritoten Päivi Koiviston (2011 & 2013) autofiktiotutkimuksia omaelämäkerrallisuutta tarkastellessani. Anu Koivusen miesintiimin käsite on myös tutkielmalleni keskeinen. Vanhemmuuden representaatioita ja vanhemmuuden mallitarinoita tarkastellessani sovellan Petteri Eerolan ja Henna Pirskasen (2018) perhesosiologisia tutkimuksia yhteiskuntatutkimuksen puolelta.
Tutkielmani etenee laajemmista tutkimuskehyksistä kohti rajatumpia. Etenen erilaisten kirjailijakäsitysten ja kirjailijan aseman sekä Itkosen kirjailijakuvan ja -brändin tarkastelusta kohti autofiktiivistä kirjoittamista ja siitä vanhemmuuden mallitarinoihin. Yhdessä nämä kehykset osallistuvat Itkosen brändin ja kirjailijakuvan rakentumiseen sekä tuottavat uutta tietoa Itkosen tämänhetkisestä kirjailijakuvasta. Keskeisimmät johtopäätökseni ovat, että Ihmettä kaikki -romaanissa sekä romaania ja Itkosta käsittelevissä mediakirjoituksissa ja sen myötä Itkosen kirjailijakuvassa ja -brändissä romanttinen kirjailijakutsumus yhdistyy kaupallisuuteen. Perhe- ja vanhemmuusaiheet sekä tunteistaan avautuva keskiluokkainen ja menestynyt moderni nykymies ja -isä liittyvät Itkosen kirjailijakuvaan ja brändiin vahvasti. Itkonen on esillä monilla eri areenoilla ja juuri julkkiskirjailijan asema mahdollistaa hänelle familististen, keskiluokkaisten ja normatiivisten ajatusten esittämisen perhe-elämästä. Modernin tasa-arvoisän mallitarinan lomasta pilkistävät kuitenkin myös essentialisoivat ja biologiaan pohjaavat näkemykset vanhemmuudesta ja sukupuolista. Itkonen hyödyntää brändinsä rakentamisessa monenlaisia aineksia, jotka ovat nykyisin kulttuurisesti hyvin esillä ja tarjolla.