Syömishäiriöoireiluun yhteydessä olevat tekijät suomalaisilla korkeakouluopiskelijoilla

Abstract

Syömishäiriöt ovat mielenterveyden häiriöitä, jotka vaikuttavat psyykkiseen ja fyysiseen terveyteen sekä elämänlaatuun. Ne aiheuttavat kasvavaa huolta maailmanlaajuisesti koskettaen yli 30 miljoonaa ihmistä. Syömishäiriöt ovat yleisiä myös suomalaisilla nuorilla ja nuorilla aikuisilla. Niitä voidaan pitää kansanterveydellisenä ongelmana, naisista joka kuudes ja miehistä joka neljäskymmenes on sairastanut syömishäiriön ennen aikuisuutta. Riski syömishäiriöihin on tytöillä suurimmillaan 16–19 vuoden iässä ja pojilla riski sairastumiseen on suurinta varhais- ja myöhäisnuoruudessa. Syömishäiriötä edeltää usein syömishäiriöoireilu. Nykytiedon mukaan korkeakouluopiskelijoista noin 10-25 prosentilla on syömishäiriöoireilua.

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden syömishäiriöoireiluun yhteydessä olevia tekijöitä. Tutkimusaineistona oli Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus 2021. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko ikäryhmällä, korkeakoulusektorilla ja koulutusalalla yhteyttä syömishäiriöoireiluun sukupuolittain, sekä millainen yhteys psyykkisellä kuormittuneisuudella on syömishäiriöoireiluun suomalaisilla korkeakouluopiskelijoilla. Tarkoituksena oli lisäksi selvittää, onko opiskelun vaikeutumisella, opintojen vaatiman työmäärän lisääntymisellä, sosiaalisten suhteiden vähentymisellä, yksinäisyydellä, univaikeuksien ja painajaisunien lisääntymisellä, toiveikkuudella tulevaisuuden suhteen ja päihteiden käytön lisääntymisellä koronaepidemian tai sen rajoittamistoimien vaikutuksesta yhteyttä syömishäiriöoireiluun. Tarkastelu toteutettiin sukupuolittain. Yhteyksiä tarkasteltiin ristiintaulukoinnilla ja yhteyksien tilastollista merkitsevyyttä testattiin khiin neliö -testillä (χ²). Analyysia syvennettiin logistisella regressioanalyysilla yhden muuttujan malleina ja vakioituna mallina.

Tutkimuksen tulosten perusteella syömishäiriöoireiluun ovat yhteydessä psyykkinen kuormittuneisuus molemmilla sukupuolilla, univaikeuksien ja painajaisunien lisääntyminen miehillä sekä päihteiden käytön lisääntyminen naisilla koronaepidemian tai sen rajoittamistoimien vaikutuksesta. Ikäryhmä, korkeakoulusektori tai koulutusala ei ollut tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä syömishäiriöoireiluun sukupuolittain. Yksittäin tarkasteltuna korona-ajan vaikutusten yhteys syömishäiriöoireiluun saatiin näkyviin. Vakioituna koronaepidemian tai sen rajoittamistoimien vaikutuksista opiskelun vaikeutuminen ja opintojen vaatiman työmäärän lisääntyminen eivät olleet yhteydessä syömishäiriöoireiluun. Yhteyttä ei ollut myöskään yhteydenpidon vähenemisellä ystäviin ja sukulaisiin tai opiskelukavereihin, yksinäisyyden lisääntymisellä eikä toiveikkuuden tulevaisuuden suhteen vähenemisellä.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden syömishäiriöoireilu on melko geneerinen ilmiö ja syömishäiriöoireilevien korkeakouluopiskelijoiden tunnistamisen vahvistamiseen ja tuen tarjoamiseen tulee kiinnittää huomiota laaja-alaisesti. Erityisesti tulisi kehittää toimia korkeakouluopiskelijoiden psyykkisen kuormituksen vähentämiseksi.