Perus- ja ihmisoikeuksien sekä kansallisen turvallisuuden tasapainottaminen välineellistetyn maahantulon torjumisessa

Abstract

Euroopan turvallisuusympäristö on ollut nopeassa muutoksessa hybridivaikuttamisen lisääntyessä sekä Venäjän aloittaman hyökkäyssodan Ukrainaan johdosta. Suomen itärajalla esiintyvä välineellistetty maahantulo alkoi vuoden 2023 lopulla ja on siitä lähtien ollut kansallisen turvallisuuden kannalta ongelmallinen ilmiö. Välineellistetty maahantulo on toisen valtion toimesta johtuvaa henkilöiden ohjaamista valtion rajalla. Toiminnan tavoitteena on muun muassa kohteena olevan valtion kansallisen turvallisuuden ja täysivaltaisuuden horjuttaminen. Horjuttaminen voi tapahtua esimerkiksi viranomaisten kuormittamisella, yhteiskunnan polarisaation lisäämisellä sekä ääriajattelijoiden tai rikollisten soluttamisella kohteena olevaan valtioon.

Tutkielmassa tarkastelen rajansulkemiseen liittyvää rajavartiolakia ja rajaturvallisuus lakiehdotusta, joiden avulla vaikuttamista yritetään torjua. Tarkastelua teen perus- ja ihmisoikeuksien ja kansallisen turvallisuuden tasapainottamisen näkökulmasta, jota esiintyy välineellistetyn maahantulon torjunnassa. Tasapainottamisen näiden arvojen välillä tarkastelen niiden oikeudellisen painoarvon mukaan. Lisäksi nostan esiin kuinka oikeusvaltioperiaate ja valtion suvereenisuus vaikuttavat näiden oikeuksien sekä kansallisen turvallisuuden tasapainottamisen taustalla. Tasapainottaminen on oleellista, sillä perus- ja ihmisoikeuksien suojelemisen takia kansallinen turvallisuus ei voi vaarantua. Toisaalta kansallisen turvallisuuden varmistamisen perusteella perus- ja ihmisoikeuksien heikentyminen nostaa esiin omat ongelmat muun muassa kansainvälisten velvoitteiden ja perustuslain näkökulmasta.

Tutkielmassa esitän de lege ferenda -kannanoton lainsäädäntöön ja lakiehdotukseen, jotka koskevat perus- ja ihmisoikeuksien tasapainottamista. Tutkimus tulosten osalta voin todeta, että perus- ja ihmisoikeuksien painoarvo tasapainottamisessa tehtävässä punninnassa tulisi saada enemmän merkitystä kuin mitä se tällä hetkellä saa. Kyseisessä punninnassa tulisi erityisesti kiinnittää enemmän huomiota oikeusturvan toteutumiseen, joka lakiehdotuksessa esitetyn mukaan on omiaan heikentämään perus- ja ihmisoikeuksia selvästi. Tasapainottamisen tarkastelussa oikeusvaltioperiaatteen merkitystä tulisi myös korostaa erityisesti Euroopan unionin arvopohjan sekä Suomen perustuslain pohjalta.