Operatiivisen tason suorituskykymittarien kehittäminen : Case: teollinen kokoonpanolinja

Abstract

Operatiivisen tason suorituskyvyn mittaamisella pyritään tukemaan organisaation strategisten tavoitteiden saavuttamista päivittäisessä toiminnassa. Suorituskyvyn mittarien on oltava selkeitä, ymmärrettäviä ja relevantteja, jotta suorituskykyä voidaan objektiivisesti arvioida ja kehittää. Mittaamisen tulisi keskittyä toiminnan kehittämiseen sen sijaan, että sitä käytettäisiin kontrollointiin ja rankaisemiseen. Suorituskyvyn mittaaminen ei myöskään ratkaise organisaatiokulttuuriin tai ihmisten johtamisen ongelmia. Sen avulla voidaan parantaa tuotantoprosessien tehokkuutta, lisätä henkilöstön motivaatiota ja kasvattaa henkilöstön ymmärrystä heidän tehtäviensä vaikutuksesta yrityksen menestykseen. Tässä diplomityössä tutkittiin operatiivisen tason suorituskyvyn hallintaa, keskittyen suorituskyvyn mittarien ominaisuuksiin ja niiden kehitysprosessiin. Tutkimuksen ongelmana oli puutteellisesti määritellyt ja viestityt suorituskykymittarit teollisessa kokoonpanolinjalla. Haasteita esiintyi tuotantohenkilöstön johtamisessa ja motivoinnissa, koska heille ei ollut selvää käsitystä omasta työpanoksestaan tai sen vaikutuksista yrityksen tai henkilökohtaisiin tavoitteisiin. Tutkimuksessa kehitettiin suorituskykymittareita tapaustutkimuksen kohteena olleelle kokoonpanolinjalle. Prosessi sisälsi nykytilan kartoituksen, analyysin kohdeyrityksen suorituskyvyn mittausjärjestelmästä, puolistrukturoidut haastattelut ja työpajat, joissa tutkija toimi fasilitaattorina. Haastatteluista selvitettiin operatiivisen tason johtamisen tiedon tarpeet ja tunnistettiin yrityksen strategian kannalta keskeiset suorituskyvyn osatekijät. Mittarit kehitettiin ja validoitiin yhteistyössä tuotantohenkilöstön ja johdon kanssa, minkä pohjalta laadittiin pilotointiehdotelma mittareiden implementoimiseksi. Tutkimuksen tuloksena kokoonpanolinjalle kehitettiin kolme suorituskykymittaria, jotka ovat linkissä yrityksen strategisiin tavoitteisiin prosessin laadun ja tuottavuuden osalta. Lisäksi työssä laadittiin viestinnän ja läpinäkyvyyden parantamiseksi tehtäväkohtainen strategiakartta ja mittarien käyttöperiaatetaulukot, jotka varmistavat mittareiden ymmärrettävyyden. Kehitetyt mittarit antavat palautetta toimittajan laadusta, kysynnän tyydyttämiseen vaadittavasta henkilöstöresursseista, sekä työntekijöiden suoriutumisesta. Kehitetyt mittarit tukevat johtamista objektiivisten mittareiden avulla ja mahdollistavat tehokkaan viestinnän sekä läpinäkyvyyden. Mittarit nähdään edistävän kohdeyrityksen strategisten tavoitteiden saavuttamista. Lisäksi tutkimuksen tuloksena käynnistettiin strategian viestiminen työntekijätasolle ja tunnistettiin periaate mittarien kehittämiselle yrityksen sisällä. Tutkimuksen mukaan työpajat, strategiakartta ja käyttöperiaatetaulukot ovat hyviä välineitä operatiivisten mittarien kehittämisessä. Ne voivat toimia tehokkaina työkaluina sovellettuna muissa organisaatioissa, koska ne selkeyttävät organisaation strategiaa ja mittaamista. Jatkotutkimuksina ehdotetaan saman tutkimuksen toteuttaminen toimintatutkimuksena, joka käsittäisi koko mittarien kehitysprosessin suunnittelusta käyttöön, ja niiden validoinnin. Muita jatkotutkimusehdotuksia olisi tarkastella kohdeyrityksen työntekijöiden suhtautumista ja asenteita mittaamista kohtaan, strategian jalkauttamista organisaation alemmille tasoille, sekä mittaamisen linkittämistä palkitsemisjärjestelmään.

Measuring operational performance aims to support the achievement of the organization’s strategic objectives in daily operations. It is important that the performance metrics are clear, understandable, and relevant to objectively assess and develop performance. Measurement should focus on improving and developing operations rather than being used for controlling and punishment. Performance measurement does not solve the issues related to organizational culture or people management. It can help to improve productions efficiency, increase employee motivation, and enhance employees’ understanding of how their performance impacts the company’s success. In this thesis operational performance management was investigated, focusing on the characteristics of performance metrics and their development process. The problem in the study was identified as poorly defined and communicated performance metrics on an industrial assembly line. The challenges were in managing and motivating production staff, as they didn’t have a clear understanding of their own performance contributed to the company’s or their personal goals. This study developed performance metrics for the assembly line that was the subject in the case study. The process included a current state assessment, analysis of the target company’s performance measurement system, semistructured interviews, and workshops where the researcher acted as a facilitator. The interviews identified the information needs for managing the operations and pinpointed the key performance factors crucial to the company’s strategy. The metrics were developed and validated in collaboration with production staff and management. These metrics were then used as a pilot proposal for the implementation of the metrics. As a result of the study, three performance metrics were developed for the assembly line, which were linked to the company’s strategic goals in terms of process quality and productivity. Additionally, a task-specific strategic map and record sheet were created to improve communication and transparency. These tools helped to ensure that the metrics were understandable. The developed metrics provide feedback on supplier quality, the human resources required to meet demand, and employee performance. These metrics and tools support management with objective measures and they enable effective communication and transparency. The metrics are seen as promoting the achievement of the company’s strategic goals. Furthermore, as a result of the study, communication on strategy at the shopfloor level was initiated, and a principle for the development of performance metrics within the company was identified. According to the research, workshops, strategy maps, and record sheets are good tools for developing operational metrics. They can serve as great tools when applied in other organizations because they clarify the organization’s strategy and measurement. For future research, it is proposed to conduct similar research as action research, which would encompass the entire development process of metrics from design to implementation and validation. Other potential research topics include examining the attitudes and perceptions of the case company’s employees towards measurement, the deployment of strategy to lower organizational levels, and linking measurement to a reward system.