Hoivaa ja kasvattaa, mutta ei puolusta : Naiset päijäthämäläisissä paikallislehdissä
Salmela, Rebekka (2024)
Salmela, Rebekka
2024
Journalistiikan maisteriohjelma - Master's Programme in Journalism
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-06-14
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202406077046
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202406077046
Tiivistelmä
Tutkielmani tavoitteena on selvittää, missä määrin naiset pääsevät ääneen paikallislehdissä ja miten paikallislehtien välittämä kuva paikallisuudesta on sukupuolittunut. Aineistona käytän päijäthämäläisissä paikallislehdissä Itä-Hämeessä ja Orimattilan Sanomissa julkaistuja uutisia alkuvuodelta 2024.
Naisten määrä uutisten lähteinä on laahannut jo vuosia miesten perässä. Aihetta on tutkittu niin tieteellisissä tutkimuksissa kuin mediatalojen sisäisissä selvityksissäkin, mutta sukupuolten välinen vinouma on säilynyt. Valitsin aineistokseni paikallislehdet, sillä aihetta ei ole vielä tutkittu paikallislehtien näkökulmasta.
Analyysini perustana on laskutoimitus, jolla selvitin, kuinka monta nais- ja miespuolista päähenkilöä aineistossa esiintyy. Koska lukujen perusteella ei voi vielä päätellä, millai- sissa konteksteissa mies- ja naispuoliset toimijat esiintyivät jutuissa, jaottelin aineiston kolmeen paikallisuuden tasoja kuvaavaan kategoriaan, jotka ovat systeemimaailma (julkiset palvelut ja päätöksenteko), elinkeinoelämä (yksityiset palvelut) ja elämismaa- ilma (vapaa-aika).
Analyysin pohjalta voidaan todeta, että naisia on molemmissa paikallislehdissä vähem- män kuin miehiä, mutta vinouma ei ole yhtä jyrkkä kuin valtakunnallisissa medioissa. Toisaalta analyysi paljastaa, että naiset ovat vähemmistössä paikallisuuden niin sano- tuissa kovissa kategorioissa: systeemimaailman ja elinkeinoelämän jutuissa.
Ainoa kategoria, jossa naisia oli hieman enemmän kuin miehiä, oli elämismaailman kategoria Orimattilan Sanomissa. Rakenteellisen epätasa-arvon vaikutelmaa analyysin tuloksissa pehmentää se, että aineistossa on vain vähän aiheita, joissa naiset eivät saa lainkaan ääntään kuuluviin. Naiset pääsevät kommentoimaan monipuolisesti myös journalismissa perinteisesti tärkeinä nähtyjä aiheita, kuten taloutta ja päätöksentekoa.
Naiset vastaavat molemmissa lehdissä lapsiin ja hoivaan liittyvistä kysymyksistä, eivätkä miehet juuri pääse esiintymään isien tai hoivaajien rooleissa. Aineistosta löytyy useita esimerkkejä siitä, että samasta aiheesta pyydetään naisilta lapsiin liittyviä kommentteja, kun miehet kommentoivat aihetta suurempaan joukkoon vaikuttavasta näkökulmasta.
Naisten määrä uutisten lähteinä on laahannut jo vuosia miesten perässä. Aihetta on tutkittu niin tieteellisissä tutkimuksissa kuin mediatalojen sisäisissä selvityksissäkin, mutta sukupuolten välinen vinouma on säilynyt. Valitsin aineistokseni paikallislehdet, sillä aihetta ei ole vielä tutkittu paikallislehtien näkökulmasta.
Analyysini perustana on laskutoimitus, jolla selvitin, kuinka monta nais- ja miespuolista päähenkilöä aineistossa esiintyy. Koska lukujen perusteella ei voi vielä päätellä, millai- sissa konteksteissa mies- ja naispuoliset toimijat esiintyivät jutuissa, jaottelin aineiston kolmeen paikallisuuden tasoja kuvaavaan kategoriaan, jotka ovat systeemimaailma (julkiset palvelut ja päätöksenteko), elinkeinoelämä (yksityiset palvelut) ja elämismaa- ilma (vapaa-aika).
Analyysin pohjalta voidaan todeta, että naisia on molemmissa paikallislehdissä vähem- män kuin miehiä, mutta vinouma ei ole yhtä jyrkkä kuin valtakunnallisissa medioissa. Toisaalta analyysi paljastaa, että naiset ovat vähemmistössä paikallisuuden niin sano- tuissa kovissa kategorioissa: systeemimaailman ja elinkeinoelämän jutuissa.
Ainoa kategoria, jossa naisia oli hieman enemmän kuin miehiä, oli elämismaailman kategoria Orimattilan Sanomissa. Rakenteellisen epätasa-arvon vaikutelmaa analyysin tuloksissa pehmentää se, että aineistossa on vain vähän aiheita, joissa naiset eivät saa lainkaan ääntään kuuluviin. Naiset pääsevät kommentoimaan monipuolisesti myös journalismissa perinteisesti tärkeinä nähtyjä aiheita, kuten taloutta ja päätöksentekoa.
Naiset vastaavat molemmissa lehdissä lapsiin ja hoivaan liittyvistä kysymyksistä, eivätkä miehet juuri pääse esiintymään isien tai hoivaajien rooleissa. Aineistosta löytyy useita esimerkkejä siitä, että samasta aiheesta pyydetään naisilta lapsiin liittyviä kommentteja, kun miehet kommentoivat aihetta suurempaan joukkoon vaikuttavasta näkökulmasta.
