Rakennusten ilmastoselvitys ja rakentamisen muutokset

Abstract

Construction is undergoing a transformation due to climate change, changes in construction work, new materials, digitalization, and sustainable development. As part of the European Union, Finland is committed to the Paris Agreement and Europe's common climate targets for cutting greenhouse gas emissions. The built environment consumes a large proportion of materials and energy while producing a large amount of greenhouse gas emissions. Therefore, changes in the construction sector are required to meet national and international climate targets. The old Land Use and Building Act does not respond enough to climate change nowadays, which is why new legislation began to be prepared in 2018. The new Building Act is intended to take climate change better into account and will enter into force at the beginning of 2025. As part of the new Buildings Act, a Climate Declaration decree for buildings will be introduced. The purpose of the Climate Declaration is to make construction emissions transparent and to cut greenhouse gas emissions. The Climate Declaration is a new report for buildings and the majority of the report will be a low-carbon assessment. For new buildings within the scope of the Declaration, carbon footprint limits will be set, which the building will have to comply with. The purpose of this master’s thesis is to clarify the drafting of the Climate Declaration, and its goals and to review the requirements of the structural engineer in the drafting of the Climate Declaration. Another topic in the work is the changes in construction through different perspectives. The thesis will cover climate change in terms of impacts and goals as a basis for changes in construction and Climate Declaration. The work is carried out as literary research and a reflection section has been presented at the end of the work, in which the effects of changes in the Climate Declaration are gone through different perspectives. Research, scientific articles, books, and websites relevant to the work have been used as sources. The Climate Declaration has changed considerably from the original draft. Behind the changes is a change of government and the re-opening of the approved Construction Act. The biggest changes in the Climate Declaration are the change in the time of drafting and the decrease in the number of buildings covered by the Climate Declaration. The Climate Declaration must be prepared when the building is completed and not when applying for a building permit as the original idea was. Renovation sites and single-family houses have been removed from the scope of drafting the Climate Declaration. Approximately 50 percent of the newly built floor area will be covered in the drafting of the Climate Declaration. The technical need for renovation of the Finnish residential building stock is 1.84 times higher than the volume of new residential building construction. Most of the technical renovation needs come from single-family houses, but the annual technical renovation needs of apartment buildings are about 60 percent of the newly built residential floor area. This is a significant amount of floor area that falls outside of low-carbon control, especially when considering future developments in which the volume of new residential construction is predicted to decline, and the share of renovation construction will increase.

Rakentaminen on murroksessa ilmastonmuutoksen, muuttuvien työtapojen, uusien materiaalien, digitalisaation sekä kestävän kehityksen vuoksi. Suomi on osana Euroopan unionia sitoutunut Pariisin ilmastosopimukseen sekä Euroopan yhteisiin ilmastotavoitteisiin leikata kasvihuonekaasupäästöjä. Rakennettu ympäristö kuluttaa suuren osan materiaaleista ja energiasta tuottaen samalla suuren määrä kasvihuonekaasupäästöjä. Tämän vuoksi muutoksia rakennusalalta vaaditaan, jotta kansalliset ja kansainväliset ilmastotavoitteet saavutetaan. Vanha maankäyttö- ja rakennuslaki ei vastaa tänä päivänä ilmastonmuutokseen tarpeeksi, jonka vuoksi uuttaa lainsäädäntöä alettiin valmistella vuonna 2018. Uuden rakennuslain on tarkoitus huomioida ilmastonmuutos paremmin ja se astuu voimaan vuoden 2025 alussa. Osana uutta rakennuslakia tuodaan asetus rakennusten ilmastoselvityksestä. Ilmastoselvityksen tarkoituksena on tuoda rakentamisen päästöt läpinäkyviksi ja leikata kasvihuonekaasupäästöjä. Ilmastoselvitys on uusi rakennuksille laadittava selvitys, jossa suurimpana osana tulee olemaan vähähiilisyyden arviointi. Selvityksen piirissä oleville uudisrakennuksille, tullaan asettamaan hiilijalanjäljen raja-arvot, joita rakennuksen tulee noudattaa. Tämän diplomityön tarkoituksena on selvittää ilmastoselvityksen laadintaa, tavoitteita sekä käydä läpi vaatimuksia rakennesuunnittelijalta ilmastoselvityksen laadinnassa. Toisena aiheena työssä käydään läpi rakentamisen muutoksia eri näkökulmien kautta. Pohjana rakentamisen muutoksille ja ilmastoselvitykselle työssä on käyty läpi ilmastonmuutosta vaikutusten ja tavoitteiden kautta. Työ toteutetaan kirjallisuustutkimuksena ja työn lopussa on esitetty pohdintaosuus, jossa käydään läpi eri näkökulmien kautta ilmastoselvityksen muutoksien vaikutuksia. Työssä on käytetty lähteinä tutkimuksia, tieteellisiä artikkeleita, kirjoja sekä työn kannalta relevantteja verkkosivuja. Ilmastoselvitys on muuttunut alkuperäisestä luonnoksesta huomattavasti. Muutoksien takana on hallituksen vaihtuminen ja hyväksytyn rakentamislain uudelleen avaaminen. Suurimpina muutoksina ilmastoselvityksessä ovat laadinta-ajankohdan muuttuminen ja ilmastoselvityksen piirissä olevien rakennusten määrän väheneminen. Ilmastoselvitys tulee laatia ennen rakennuksen käyttöönottoa, eikä rakennusluvan hakemisen yhteydessä kuten alkuperäinen idea oli. Ilmastoselvityksen laadinnan piiristä on poistettu korjausrakennuskohteet sekä pientalot. Ilmastoselvityksen laadinnan piiriin jää noin 50 prosenttia uudisrakennetusta kerrosalasta. Suomen asuinrakennuskannan tekninen korjaustarve on 1,84 kertainen verrattuna uudisasuinrakentamisen volyymiin. Suurin osa korjaustarpeesta tulee pientaloista, mutta vuosittain kerrostalojen tekninen korjaustarve on noin 60 prosenttia uudisrakennetusta asuinkerrosalasta. Tämä on huomattava määrä kerrosalaa, joka jää vähähiilisyyden ohjauksen ulkopuolelle ottaen huomioon tulevaisuuden kehityksen, jossa uudisasuinrakentamisen volyymin ennustetaan laskevan ja tällöin korjausrakentamisen osuus rakentamisessa kasvaa.