Tunteiden merkitseminen digitaalisen median keskusteluissa?: Ratkaisu epäasiallisen puheen vähentämiseen verkkokeskusteluissa

Abstract

Epäasiallinen puhe, jota voidaan kuvata monin eri termein ja määritelmin, on yleinen ilmiö digitaalisilla keskustelualustoilla. Ilmiössä on kyse asiattomasta kielenkäytöstä kuten nimittelevästä, halventavasta, loukkaavasta, vihamielisestä tai rasistisesta puheesta. Vihapuheelle on tunnistettu monia seurauksia, jotka vahingoittavat sekä yksilöitä että keskustelua, minkä takia verkon keskustelukulttuurin parantamiseen tarvitaan keinoja.

Vihapuheen vähentämiseen on kehitelty erilaisia ratkaisuja ja tässä tutkielmassa tarkastellaan yhtä niistä. Tarkastelun kohteena on käyttöliittymäratkaisu, joka merkitsee negatiivissävytteiset kommentit erilaisten visuaalisten elementtien avulla pyrkien viestittämään kommentin sisältämästä epäasiallisesta puheesta. Ratkaisun tavoitteena on säädellä kommentin lukijan tunteita hillitsemällä negatiivisia tunteita, mikä vähentäisi todennäköisyyttä, että lukija kirjoittaa epäasiallisia kommentteja. Aikaisempi tutkimus on käsitellyt vähemmän tässä tutkielmassa tarkasteltavan intervention kaltaisia ratkaisuja, jotka pyrkivät vaikuttamaan verkon keskustelualustojen käyttäjiin jo ennen kommenttien kirjoittamista ja julkaisemista ja jotka kuvailevat kommentin tunnesisältöä.

Tutkielmassa tutkittiin tutkimusaihetta ja -kontekstia kirjallisuuskatsauksen avulla ja ratkaisua arvioitiin ryhmähaastatteluiden avulla. Kirjallisuuskatsaus toi esille tutkimuskontekstiin liittyviä ilmiöitä, kehitettyjä ratkaisuja vihapuheen vähentämiseen ja tunteiden säätelyn avustamiseen sekä teoriaa tutkielman ratkaisun taustalla. Kirjallisuuskatsauksesta ilmeni muun muassa, että vihapuhe ei ole ilmiönä yksiselitteinen ja verkon keskustelualustat ovat otollinen ympäristö vihapuheen esiintymiselle ja leviämiselle. Lisäksi kirjallisuuskatsaus toi esille psykologian käsitteitä ja ilmiöitä, kuten tunteiden säätelyn ja tunteiden nimeämisen teorian (engl. affect labeling), jotka liittyvät keskeisesti tutkielman ratkaisuun.

Haastattelu toteutettiin osana laboratorio-tutkimusta, jossa tutkittavaa käyttöliittymäratkaisua hyödynnettiin uutiskommentointi-sivua simuloivalla käyttöliittymällä. Haastattelun tavoitteena oli selvittää osallistujien mielipiteitä ja kokemuksia ratkaisusta. Haastattelun avulla pyrittiin saamaan vastauksia seuraaviin tutkimuskysymyksiin: Mitä mielipiteitä ja havaintoja ihmisillä on kommenttien tunteiden merkitsemisestä verkkokeskusteluissa? Minkälaiset ratkaisut olisivat toimivia ja mitkä eivät liittyen tunteiden merkitsemiseen verkkokeskusteluissa?

Haastatteluaineisto analysointiin sekä temaattisen että kysymyskohtaisen analyysin avulla. Aineiston analyysi oli laadullinen ja määrällinen. Kysymyskohtaisen analyysin perusteella osallistujat pitivät eniten kommenttien merkitsemisestä kuvauksen ja hymiön avulla, kun taas alleviivaus sai vähiten kannatusta. Lisäksi osallistujat esittivät monia kehitysehdotuksia interventiolle ja liittyen intervention käyttökontekstiin ja käyttäjiin esille nousi intervention hyödyntäminen mielipiteitä herättävissä aiheissa sekä sen suuntaaminen lapsille ja nuorille.

Temaattinen analyysi tunnisti haastatteluaineistosta 11 eri teemaa. Osallistujat korostivat sananvapauden, trollien sekä merkintöjen läpinäkyvyyden, ohjailevuuden, häiritsevyyden, mielipiteiden arvottamisen, merkintöjen perusteiden sekä negatiivisuuden korostamisen ottamista huomioon intervention suunnittelussa. Haastattelutulokset osoittavat, että ratkaisu koettiin huomiota herättäväksi, jolloin epäasiallisen puheen huomaaminen on helpompaa. Lisäksi osallistujat toivat esille intervention kyvyn toimia sisältövaroituksen tavoin sekä avustaa tunteiden säätelyssä. Tutkimuksen tulokset osoittavat tarpeen intervention jatkokehittämiselle ja -tutkimukselle sekä korostavat käyttäjien mielipiteiden huomioimista intervention kehittämisessä.