Suunnitteluhankintojen vaativuusluokittelun kehittäminen

Abstract

Väylävirasto sekä Elinkeino, - liikenne- ja ympäristökeskukset ovat julkisia hankintoja tekeviä tilaajaorganisaatioita, jotka kilpailuttavat useita satoja tien ja radan suunnitteluhankintoja vuosittain. Varmistuakseen tarjoajan laadusta, julkisissa hankinnoissa hankintayksikön on mahdollista asettaa hankinnan sisältö huomioiden oikeassa suhteessa olevia soveltuvuus- ja vähimmäisvaatimuksia sekä tarjouksen valinta- ja vertailuperusteet.

Alalta on kohdistunut kritiikkiä suunnitteluhankinnoissa käytettäviin kohtuuttomiin sekä samansisältöisissä hankkeissa toisistaan poikkeaviin soveltuvuus- ja vähimmäisvaatimuksiin sekä vertailuperusteisiin. Väylävirasto on aiemmin kehittänyt tie- ja rataurakoiden osalta urakkaluokittelua yhdenmukaistaakseen soveltuvuusvaatimusten asettamista eri vaativuustason urakoissa. Alalta tulleen palautteen sekä urakkaluokittelun johdosta hankintojen vaativuusluokittelumallin kehittäminen suunnitteluhankintoihin on koettu tarpeelliseksi. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat suunnitteluhankkeiden vaativuuteen, miten tekijöiden vaativuutta voidaan arvioida ja mille tasolle tarjouksissa asetettavat vaatimukset tulisi asettaa eri vaativuusluokissa.

Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen ja se koostuu kirjallisuustutkimuksena toteutetusta teoriaosuudesta sekä empiirisestä tutkimuksesta. Kirjallisuustutkimuksessa käsitellään suunnittelun yleisiä lähtökohtia, eri suunnitteluvaiheiden piirteitä sekä julkisten hankintojen kilpailutusvaiheen ominaisuuksia. Lisäksi tutkimuksessa käsitellään kansallisia sekä kansainvälisiä esimerkkejä, miten hankkeita on mahdollista luokitella perustuen niiden vaativuuteen. Empiirinen osuus koostui viidestä erillisestä pienryhmätyöskentelynä toteutetusta työpajasta, joihin osallistui Väyläviraston sekä ELY-keskusten projektinjohtotehtävissä toimineita henkilöitä ja asiantuntijoita.

Diplomityön tuloksena selvitettiin väylämuotokohtaiset suunnitteluhankintojen vaativuuteen vaikuttavat tekijät sekä näille ominaiset vastausvaihtoehdot, joiden avulla yksittäisten tekijöiden vaativuutta voidaan arvioida. Vaativuuteen vaikuttavat tekijät jakaantuivat kummassakin työssä tarkastellussa väylämuodossa kolmeen eri osa-alueeseen: suunnittelutoimeksiannon mittakaavaan, suunnittelukohteen toimintaympäristöön sekä suunnittelukohteen tekniseen vaativuuteen. Vaativuuteen vaikuttavia tekijöitä tunnistettiin tien suunnitteluhankkeissa yhteensä 16 ja radan suunnitteluhankkeissa 17.

Lisäksi tutkimuksessa luotiin työkalu, jonka avulla hankintoja tekevien projektipäälliköiden on mahdollista luokitella eri suunnitteluhankinnat niiden vaativuuden mukaan. Tutkimuksessa myös annettiin alustavat suositukset tarjouspyynnössä asetettavista soveltuvuus- ja vähimmäisvaatimuksista vaativuusluokittain. Luokittelun sekä annettujen vaatimussuositusten myötä tulevissa tien ja radan suunnitteluhankinnoissa on mahdollista asettaa saman vaativuustason hankinnoissa yhdenmukaisia sekä hankkeen vaativuus huomioiden tarkoituksenmukaisia soveltuvuus- ja vähimmäisvaatimuksia.

The Finnish Transport Infrastructure Agency and the Centres for Economic Development, Transport and the Environment are contracting organizations that make public procurements, tendering several hundred road and railway design procurements annually. To ensure the quality of the supplier, in public procurements, the contracting authority can set suitability and minimum requirements as well as criteria for the selection and comparison of bids, taking into account the content of the procurement.

There has been criticism from the industry regarding the unreasonable and inconsistent suit ability and minimum requirements, as well as comparison criteria used in design procurements for similar projects. The Finnish Transport Infrastructure Agency has previously developed con tract classification for road and railway projects to standardize the setting of suitability require ments for contracts of different complexity levels. Based on feedback from the industry and the contract classification, the development of a complexity classification model for design procure ments has been deemed necessary. The aim of this study was to determine which factors influ ence the complexity of design projects, how the complexity of these factors can be assessed, and at what level the requirements set in bids should be placed for different complexity levels.

The study is qualitative in character and is divided into two sections: theoretical section carried out as a literature review and an empirical study. The literature review discusses the fundamentals of design, the elements of different design phases, and the traits of the competitive bidding phase of public procurements. The study also looks at both domestic and international examples of how projects can be classified based on their complexity. The empirical part consisted of five separate workshops conducted as small group sessions, attended by individuals in project management roles and experts from the Finnish Transport Infrastructure Agency and the Centres for Economic Development, Transport and the Environment.

The master's thesis led to the identification of the variables affecting the complexity of design procurements particular to each kind of transportation infrastructure, as well as typical response alternatives that can be used to evaluate the complexity of individual variables. In both forms of transportation infrastructure studied, factors influencing complexity were categorized into three areas: the scale of the design assignment, the operating environment of the design target, and the technical complexity of the design target. A total of 16 factors were identified in road design projects and 17 in railway design projects.

Additionally, a tool was created in the study that allows project managers in charge of procure ments to categorize various design procurements based on their level of complexity. The study also provided preliminary recommendations for the suitability and minimum requirements to be set in requests for proposals by complexity level. With the classification and the given requirement recommendations, it will be possible in future road and railway design procurements to set uniform and appropriately demanding requirements for procurements of the same complexity level.