Kasvatustieteellisen tutkinnon antamat valmiudet johtajuuteen
Nikkinen, Neea (2024)
Nikkinen, Neea
2024
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma - Master´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-08-26
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202406097053
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202406097053
Tiivistelmä
Kasvatustieteen maisterin tutkinto usein liitetään opettamiseen tai koulumaailmaan, vaikka kasvatustieteen maisterin tutkinto antaa monipuolisen taustan toimia erilaisissa tehtävissä. Tämän laadullisen tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia valmiuksia kasvatustieteellinen tutkinto antaa johtajana toimimiseen, sekä millainen ammatillinen identiteetti johtajana toimivilla kasvatustieteilijöillä on.
Tutkimuksen kohteena oli kasvatustieteen maisterin tutkinnon suorittaneet henkilöt, jotka toimivat tai ovat toimineet johtajan tai esihenkilön roolissa urallaan. Aineisto kerättiin kahdenkeskisillä puolistrukturoiduilla haastatteluilla ja analysoitiin aineistolähtöisesti fenomenografista analyysimallia mukaillen. Haastatteluihin osallistui seitsemän henkilöä (N=7), joista kuusi toimi haastatteluhetkellä esihenkilönä tai johtajana, ja yksi oli eläköitynyt tehtävistä.
Tutkimuksen tuloksena löydettiin neljä eri kategoriaa kasvatustieteellisen tutkinnon antamista valmiuksista johtajuuteen, sekä todettiin kasvatustieteilijöiden ammatillisen identiteetin olevan uran alussa epävarma johtajaksi sopivuudesta. Epävarmuus johtajaksi sopivuudesta nähtiin johtuvan siitä, että toisen, esimerkiksi kauppatieteellisen tutkinnon suorittaneen henkilön nähtiin olevan sopivampi rooliin. Neljä tutkinnosta saadun valmiuksien kategoriaa ovat ajattelun valmiudet, itsensä kehittämisen valmiudet, ohjauksen valmiudet sekä työelämän valmiudet. Tuloksena myös todettiin, että kasvatustieteilijöiden ammatillista identiteettiä voitaisiin tukea paremmin jo opintojen aikana muihin kuin opetustehtäviin valmistaen.
Tutkimuksen tuloksia ei voida yleistää, mutta tutkimuksen tulokset voivat tutkijan mukaan antaa enemmän ymmärrystä kasvatustieteellisen tutkinnon antamista valmiuksista johtajuuteen sekä kasvatustieteilijän ammatillisesta identiteetistä johtajana.
Tutkimuksen kohteena oli kasvatustieteen maisterin tutkinnon suorittaneet henkilöt, jotka toimivat tai ovat toimineet johtajan tai esihenkilön roolissa urallaan. Aineisto kerättiin kahdenkeskisillä puolistrukturoiduilla haastatteluilla ja analysoitiin aineistolähtöisesti fenomenografista analyysimallia mukaillen. Haastatteluihin osallistui seitsemän henkilöä (N=7), joista kuusi toimi haastatteluhetkellä esihenkilönä tai johtajana, ja yksi oli eläköitynyt tehtävistä.
Tutkimuksen tuloksena löydettiin neljä eri kategoriaa kasvatustieteellisen tutkinnon antamista valmiuksista johtajuuteen, sekä todettiin kasvatustieteilijöiden ammatillisen identiteetin olevan uran alussa epävarma johtajaksi sopivuudesta. Epävarmuus johtajaksi sopivuudesta nähtiin johtuvan siitä, että toisen, esimerkiksi kauppatieteellisen tutkinnon suorittaneen henkilön nähtiin olevan sopivampi rooliin. Neljä tutkinnosta saadun valmiuksien kategoriaa ovat ajattelun valmiudet, itsensä kehittämisen valmiudet, ohjauksen valmiudet sekä työelämän valmiudet. Tuloksena myös todettiin, että kasvatustieteilijöiden ammatillista identiteettiä voitaisiin tukea paremmin jo opintojen aikana muihin kuin opetustehtäviin valmistaen.
Tutkimuksen tuloksia ei voida yleistää, mutta tutkimuksen tulokset voivat tutkijan mukaan antaa enemmän ymmärrystä kasvatustieteellisen tutkinnon antamista valmiuksista johtajuuteen sekä kasvatustieteilijän ammatillisesta identiteetistä johtajana.