Opettajan ja sosioemotionaalista tukea tarvitsevan oppilaan välinen vuorovaikutus: Opettajien kokemuksia ja keinoja yhteyden muodostamisesta ja ylläpitämisestä

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia luokanopettajan ja sosioemotionaalista tukea tarvitsevan oppilaan välistä vuorovaikutusta. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa konkreettista materiaalia siitä, millaisia kokemuksia ja keinoja luokanopettajilla on yhteyden muodostamisesta ja ylläpitämisestä oppilaiden kanssa, joilla on sosioemotionaalisia haasteita. Sosioemotionaalisten haasteiden taustalla vaikuttaa sosioemotionaalisen kompetenssin puutteet, ja haasteet ilmenevät itsesäätelyn ja tunteidensäätelyn ongelmina, joko ulospäin- tai sisäänpäin suuntautuen. Ihmisten välinen vuorovaikutus on moniulotteinen prosessi, johon liittyy sekä yksilöllisiä että yhteisöllisiä merkityksiä, rooleja ja tavoitteita. Opettajan ja oppilaan välistä vuorovaikutusta pidetään merkittävänä tekijänä oppilaan koulunkäynnin tukemisessa, muun muassa oppilaan akateemisen ja sosiaalisen oppimisen edistämisen, kouluun kiinnittymisen sekä kouluhyvinvoinnin tukemisen näkökulmista. Opettajan ja sosioemotionaalista tukea tarvitsevan oppilaan välinen vuorovaikutus koetaan kuitenkin opettajien taholta usein haastavana. Tutkimus toteutettiin keräämällä haastatteluaineisto perusopetuksen 1.–6. luokkia opettavilta luokanopettajilta. Tutkimukseen osallistui yhteensä seitsemän luokanopettajaa kolmesta eri alakoulusta. Aineisto analysoitiin temaattisen sisällönanalyysin keinoihin nojaten. Analyysi eteni ryhmittelemällä ensin samankaltaiset ilmaukset alateemoihin, jotka yhdisteltiin edelleen väli- ja yläteemoihin tarpeen mukaan. Lopulta analyysin tuloksena muodostettiin kolme kantavaa pääteemaa, jotka käsittelivät osallistujien kokemuksia sosioemotionaalisista haasteista, yhteyden muodostamisesta sekä yhteyden ylläpitämisestä sosioemotionaalista tukea tarvitsevien oppilaiden kanssa. Tulosten mukaan sosioemotionaaliset haasteet ilmenivät koulussa joko ulospäin- tai sisäänpäin suuntautuvina ongelmina. Vuorovaikutusyhteyden muodostaminen ja ylläpitäminen koettiin haastavammaksi kuin yleisesti opettajan ja oppilaan välillä, mutta siihen haluttiin panostaa. Yhteyden muodostamisessa osallistujat kokivat tärkeäksi sitoutumisen yhteyden muodostamiseen, ja keskeiset keinot yhteyden muodostamisessa olivat oppilaan kohtaaminen ja tuntemus sekä toimivan arjen luominen kouluun. Yhteyden ylläpitämisessä osallistujat kokivat opettajan ominaisuuksien ja tuen saamisen vaikuttavan yhteyden ylläpitämiseen. Keskeisiksi keinoiksi yhteyden ylläpitämisessä koettiin myönteisen vuorovaikutussuhteen rakentaminen ja ylläpitäminen sekä toimivan oppimisyhteisön rakentaminen ja ylläpitäminen. Tulosten perusteella saatiin selville, että yhteyden muodostaminen ja yhteyden ylläpitäminen ovat toisiinsa sidoksissa oleva prosessi, joka vaatii opettajalta taitoja ja resursseja pohtia yksilöllisiä keinoja oppilaan tukemiseksi.