Ei muuten onnistuisi joka jätkältäkään: Naisten representaatio kalastuksen harrastelehdissä vuosina 1960–1980

Abstract

Pro gradu -tutkielma käsittelee naisten representaatiota kahdessa kalastuksen harrastelehdessä vuosina 1960–1980. Tutkimuksessa selvitetään kvalitatiivisia ja kvantitatiivisia metodeja yhdistämällä millaisia rooleja naiset saavat lehtien sisällössä, ja millaisena naisten kalastajuus esitetään. Tutkimuksen tehtävä on selvittää, millaista kuvaa lehdet välittävät Suomessa varsin tutkimattoman naisten vapaa-ajankalastuksen historiasta ja pohtia, miten lehtien kuvasto on voinut vaikuttaa vapaa-ajankalastuksen sukupuolittuneeseen luonteeseen.

Aineistona toimivat Kalamies- ja Metsästys ja Kalastus -lehdet, joista on valittu ositetulla satunnaisotannalla yhteensä 42 julkaisun otos. Tutkimuksessa analysoidaan otoksesta löytyviä, naisia kuvissa tai tekstissä sisältäviä juttuja. Molemmat lehdet ovat kalastuksen harrastelehtiä, mutta Kalamies on kalastusjärjestön jäsen- ja tiedotuslehti, kun taas Metsästys ja Kalastus on perinteisempi aikakauslehti. Lehtien sisällössä painottuvat siis kalastuksen eri puolet ja ne tarjoavat näin hyvän kokonaiskuvan suomalaisen kalastusharrastuksen eri puolista, yksityisten kalareissujen muistelusta järjestötoimintaan ja kalastuskilpailuihin.

Naiset ovat lehdissä todella aliedustettuja suomalaisten naiskalastajien määrään suhteutettuna. Naisten suhteellinen määrä lehtien sisällössä on kuitenkin kasvanut 1960-luvulta 1980-luvulle tultaessa huomattavasti. Naisten aliedustus, naisten oman äänen vähäisyys ja lehdissä käytetty miehinen termistö vahvistaa mielikuvaa vapaa-ajankalastuksesta miehisenä ja miesvaltaisena harrastuksena. Naiset ovat lähes yhtä usein ruuanlaittajan kuin kalastajan roolissa, ja naisten kalastuksen ulkopuolisiin ryhmiin kohdistuu negatiivisia ennakkoluuloja. Järjestötoiminnassa naiset ovat päätöksenteon ulkopuolisia tapahtumien järjestäjiä. Toisaalta kalastuksen ulkopuoliset naiset ovat usein myös rakkaita vaimoja ja turvallisia, lastensa kalastusta tukevia äitejä, joita mieskirjoittajat kuvaavat hyvin lämpimästi.

Kalastavista naisista puhuttaessa nousee välillä esiin oletus siitä, että miehet kalastavat enemmän ja saavat enemmän saalista. Samaan aikaan kalastavat naiset esitetään kuitenkin varsin tasa-arvoisina ja miehisessä ympäristössä hyvin suoriutuvina kalastajina, jotka saavat osakseen varauksettomia kehuja ja jotka esitetään kuvissa samaan tapaan kuin miehetkin. Lehdet siis edistävät naisten kalastusharrastusta naiskalastajien positiivisten representaatioiden kautta, mutta työntävät heitä samaan aikaan pois vahvistamalla ajatusta kalastuksesta mieskeskeisenä harrastuksena ja vähättelemällä kalastuksen ulkopuolisia naisia.