Henkilön elinympäristön yhteys ympäristötunteisiin ja ympäristötietoiseen käyttäytymiseen

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella henkilön välittömän elinympäristön piirteiden yhteyksiä ympäristöongelmiin liittyviin tunteisiin sekä ympäristötietoiseen käyttäytymiseen. Tutkimuksessa tarkasteltavia elinympäristön piirteitä olivat asukkaiden elinympäristötyyppi sekä lähimmän ulkoiluun sopivan viher- tai vesialueen etäisyys henkilön asunnosta. Tutkimusaineisto koostui Luonnostaan Toimiva (LuonTo) -pitkittäistutkimuksen ensimmäisestä kyselykierroksesta. Tutkittavat olivat 18–70 –vuotiaita suomenkielisiä henkilöitä (n = 667). Elinympäristötyyppiä kartoitettiin monivalintakysymyksellä, jossa vastausvaihtoehdot vaihtelivat maaseudusta kaupungin keskusta-alueeseen. Tutkittavat raportoivat myös lähimmän luontoalueen ja heidän asuntonsa välisen etäisyyden. Ympäristöongelmiin liittyvien tunteiden osalta tarkasteltiin kielteisiä ja myönteisiä ympäristötunteita, kun taas ympäristötietoisen käyttäytymisen osalta tarkasteltiin viimeisen kuukauden ja vuoden aikaisia ympäristötekoja. Ensimmäiseksi tarkasteltiin, kokevatko maaseutumaisissa elinympäristötyypeissä asuvat myönteisempiä ympäristötunteita ja toimivatko he ympäristötietoisemmin kuin kaupungeissa asuvat. Toiseksi tarkasteltiin, kokevatko kaupunkimaisissa elinympäristöissä asuvat kielteisempiä ympäristötunteita ja toimivatko he vähemmän ympäristötietoisesti kuin maaseudulla asuvat. Hypoteesien vastaisesti eniten myönteisiä ympäristötunteita kokivat kaupunkien keskusta-alueilla asuvat. Erot kielteisissä ympäristötunteissa elinympäristöjen välillä eivät olleet merkitseviä ja niitä kokivat hypoteesien vastaisesti eniten maaseudulla asuvat. Toisaalta myönteisten ja kielteisten tunteiden osuus oli sekä maaseudulla että kaupungeissa korkea. Hypoteesin vastaisesti kaupunkien keskusta-alueilla tehtiin eniten kuukauden aikaisia ympäristötekoja. Kuitenkin hypoteesin mukaisesti maaseudulla tehtiin eniten vuoden aikaisia ympäristötekoja. Kolmanneksi tutkittiin, kokevatko lähempänä luontoaluetta asuvat myönteisempiä ympäristötunteita ja toimivatko he ympäristötietoisemmin kuin kauempana luontoalueesta asuvat. Luontoalueen etäisyydellä ei kuitenkaan havaittu yhteyttä myönteisiin tai kielteisiin ympäristötunteisiin. Hypoteesin vastaisesti havaittiin, että kuukauden aikaisia ympäristötekoja tehtiin enemmän luontoalueen ollessa kauempana. Hypoteesin mukaisesti havaittiin, että luontoalueen läheisyys oli yhteydessä vuoden aikaisiin ympäristötekoihin. Tutkimus antaa viitteitä siitä, ettei elinympäristön piirteiden merkitys henkilöiden ympäristöön liittyvissä tunteissa ja toiminnassa ole yhtä merkittävä, kuin aiempien tutkimusten pohjalta voisi olettaa. Jatkotutkimuksia kuitenkin tarvitaan, sillä aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet ympäristön monet vaikutukset ihmisiin ja elinympäristömme ovat jatkuvassa muutoksessa esimerkiksi kaupungistumisen vuoksi.