"Ihminen ei pääse syntyperästään" : Laadullinen sisällönanalyysi yhteiskuntaluokkien esityksistä Helsingin Sanomissa
Fager, Ida (2024)
2024
Viestinnän monitieteinen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Multidisciplinary Communication Studies
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-06-10
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202406036666
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202406036666
Tiivistelmä
Tarkastelen tässä kandidaatintutkielmassa, miten yhteiskuntaluokka tuodaan esille Helsingin Sanomien journalistisissa julkaisuissa. Tutkin laadullisen sisällönanalyysin keinoin, miten analysoimissani journalistisissa teksteissä kehystetään, määritellään ja tuodaan ilmi yhteiskuntaluokka. Tarkastelen tutkielmassa tuoko Helsingin Sanomat julkaisuissaan esille oletuksen, jonka mukaan yhteiskuntaluokat vaikuttavat nykypäivänäkin Suomessa.
Aineistoni koostuu vuonna 2023 ja 2024 Helsingin Sanomissa julkaistuista journalistista teksteistä. Jäsentelin journalististen tekstien sisältöä teemoittelun avulla. Teemoittelu on yksi laadullisen analyysin tekniikoista, jossa tutkittava aineisto ryhmitellään erilaisten aiheiden mukaan. Teemoittelun ohella hyödynsin aineiston analyysissä teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Teoriaohjaavassa sisällönanalyysissä teoreettisia käsitteitä ei luoda analysoitavan aineiston pohjalta, vaan sen sijaan hyödynnetään jo olemassa olevaa teoreettista käsitteistöä. Hyödynsin tutkielmassa teoriaohjaavassa sisällönanalyysissä Pierre Bourdieun luokkateorian käsitteistöä yhdessä teemoittelun kanssa.
Analyysin perusteella erittelin Helsingin Sanomien journalistisista julkaisuista neljä eri teemaa, joiden kautta yhteiskuntaluokka esitetään. Nämä neljä teemaa ovat materia, varallisuus, koulutus ja ammatti sekä elämäntyyli. Näistä teemoista eniten esillä tutkimissani aineistoissa on elämäntyyli, jota käytetään erityisesti keskiluokan kuvailuun. Keskiluokkaiseen elämäntyyliin yhdistetään journalistissa teksteissä esimerkiksi klassisen musiikin kuuntelu tai sushista pitäminen.
Yhteiskuntaluokkia käsitellään jokaisessa aineistoista löytyneistä teemoista enemmän vastakkain-asetteluiden kautta, sen sijaan että yhteiskuntaluokista etsittäisiin yhtäläisyyksiä. Luokkaerot esitetään Helsingin Sanomien teksteissä esimerkiksi eri yhteiskuntaluokkien tavoissa sisustaa oma koti tai eri yhteiskuntaluokkien mahdollisuuksissa hoitaa omaa terveyttään.
Lopuksi pohdin analyysin tuloksia laajemmin, yhdistäen ne keskusteluun journalismin ja journalistien keskiluokkaisuudesta sekä yhteiskuntaluokkien vaikutuksista suomalaisessa yhteiskunnassa.
Aineistoni koostuu vuonna 2023 ja 2024 Helsingin Sanomissa julkaistuista journalistista teksteistä. Jäsentelin journalististen tekstien sisältöä teemoittelun avulla. Teemoittelu on yksi laadullisen analyysin tekniikoista, jossa tutkittava aineisto ryhmitellään erilaisten aiheiden mukaan. Teemoittelun ohella hyödynsin aineiston analyysissä teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Teoriaohjaavassa sisällönanalyysissä teoreettisia käsitteitä ei luoda analysoitavan aineiston pohjalta, vaan sen sijaan hyödynnetään jo olemassa olevaa teoreettista käsitteistöä. Hyödynsin tutkielmassa teoriaohjaavassa sisällönanalyysissä Pierre Bourdieun luokkateorian käsitteistöä yhdessä teemoittelun kanssa.
Analyysin perusteella erittelin Helsingin Sanomien journalistisista julkaisuista neljä eri teemaa, joiden kautta yhteiskuntaluokka esitetään. Nämä neljä teemaa ovat materia, varallisuus, koulutus ja ammatti sekä elämäntyyli. Näistä teemoista eniten esillä tutkimissani aineistoissa on elämäntyyli, jota käytetään erityisesti keskiluokan kuvailuun. Keskiluokkaiseen elämäntyyliin yhdistetään journalistissa teksteissä esimerkiksi klassisen musiikin kuuntelu tai sushista pitäminen.
Yhteiskuntaluokkia käsitellään jokaisessa aineistoista löytyneistä teemoista enemmän vastakkain-asetteluiden kautta, sen sijaan että yhteiskuntaluokista etsittäisiin yhtäläisyyksiä. Luokkaerot esitetään Helsingin Sanomien teksteissä esimerkiksi eri yhteiskuntaluokkien tavoissa sisustaa oma koti tai eri yhteiskuntaluokkien mahdollisuuksissa hoitaa omaa terveyttään.
Lopuksi pohdin analyysin tuloksia laajemmin, yhdistäen ne keskusteluun journalismin ja journalistien keskiluokkaisuudesta sekä yhteiskuntaluokkien vaikutuksista suomalaisessa yhteiskunnassa.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8452]