Koulun tehtävä koulun virallisen tason kautta rakentuvana : Koulun tehtäviä Opettaja -lehden pääkirjoitusten kautta tulkittuna

Abstract

Koulun tehtävä rakentuu aina yhteiskunnallisessa kontekstissa, jossa vaikuttavat erilaiset ajassa muuttuvat poliittiset, taloudelliset ja kulttuuriset intressit sekä ajatusmallit. Koululle asettuvat päämäärät ja tavoitteet rakentuvat sen mukaan, millaisia intressejä yhteiskunnallisessa keskustelussa ja kehityksessä on havaittavissa. Virallinen koulun taso koulua ohjaavine dokumentteineen ilmentää näitä yhteiskunnan koululle heijastamia odotuksia ja sisältöjä. Näistä lähtökohdista käsin tämä tutkimus tarkastelee, minkälaiset käsitykset, arvot ja odotukset kasvatusta ja koulutusta ohjaavat suomalaisessa kontekstissa 2020- luvulla ja millaisiin sisältöihin ne tarkentuvat. Tutkimuksen kautta pyritään rakentamaan ymmärrystä siitä, miten koulun tehtävää määritellään ja kuvataan yhteiskunnallisessa tulkintakehyksessä, jossa kasvatuksen ja koulutuksen tarkoituksia sekä päämääriä värittävät erilaiset ideologiset taustaoletukset. Tutkimuksessa koulun tehtävien tarkastelun viitoittajina hyödynnetään koulun virallisen tason ja sen ilmentämän opetussuunnitelman määrittelyä sekä opetussuunnitelmaideologioiden teoriaa. Tutkielma on otteeltaan laadullinen. Tutkimuksen aineisto rakentuu Opettaja -lehden pääkirjoituksista, joiden tuottamina koulun tehtävälle annettuja merkityksiä tarkastellaan. Aineisto sisälsi 21 vuosina 2019-2023 julkaistua pääkirjoitusta. Aineiston analyysi toteutetaan sisällönanalyysin keinoin hyödyntäen aineistolähtöistä ja teorialähtöistä otetta. Tutkimus rakentuu kolmen tutkimuskysymyksen varaan, joista kaksi ensimmäistä on rakennettu aineistolähtöisesti ja kolmas teorialähtöisesti. Ensimmäinen tutkimuskysymys selvittää Opettaja -lehden pääkirjoituksissa koululle annettuja tehtäviä ja toinen tutkimuskysymys tarkentuu tutkimaan koulun tehtävää yhteiskunnan ja muutoksen teemoista käsin. Kolmas tutkimuskysymys suhteuttaa teorialähtöisen analyysin keinoin näitä koululle määriteltyjä tehtäviä neljään opetussuunnitelmaideologiaan; tieteenalajaon, yhteiskuntarelevanssin, yksilöllisen kasvun- ja sosiaalis-rekonstruktion ideologiaan. Aineistolähtöisen analyysin tuloksena koululle rakentuu viisi erilaista tehtävää. Nämä koulun tehtävää kuvaavat pääluokat paikantuvat koulun tehtävään oppijalähtöisenä kasvattajana, ilmastokasvattajana, yhdenvertaisuuden rakentajana, yhteiskunnallisen jatkuvuuden ja vakauden turvaajana sekä tiedekasvattajana. Aineistolähtöisen analyysin kautta tunnistetaan myös kolme koulun tehtävää kuvaavaa teemaa, jotka muodostuvat seuraaviksi: koulu tulevaisuuden rakentajana, koulun sivistystehtävä ja koulun tehtävä muuttuvassa maailmassa. Teorialähtöisen analyysin kautta rakennetaan yhteyksiä näiden aineistolähtöisesti tavoitettujen koulun tehtävien ja opetussuunnitelmaideologioiden välille. Tuloksena määritellään tieteenalajaon ideologian kiinnittyvän koulun tehtävään tiedekasvattajana, yhteiskuntarelevanssin ideologian koulun tehtävään yhteiskunnallisen jatkuvuuden ja vakauden turvaajana, yksilöllisen kasvun ideologian koulun tehtävään oppijalähtöisenä kasvattajana ja sosiaalis-rekonstruktiivisen ideologian koulun tehtävään ilmastokasvattajana sekä yhdenvertaisuuden rakentajana. Tulosten perusteella koulun tehtävien voidaan nähdä paikantuvan ajassamme vahvasti oppijalähtöiseen kasvatukseen ja yhteiskunnallisten haasteiden, kuten ilmastonmuutoksen sekä yhdenvertaisuuden kysymysten ratkaisemiseen. Myös koulun rooli yhteiskunnan vakauden ylläpitäjänä ja kehityksen edistäjänä näyttäytyy keskeisenä. Koulun roolia paikannetaan lisäksi laaja-alaisemmin kuvaamaan koulua tulevaisuuden rakentajana, sivistyksen toteuttajana ja muutosta vastustavana sekä toisaalta myös muutosta vastaan säilyttävänä. Tehtävien voidaan nähdä heijastavan virallisen koulun tason asettamia päämääriä ja sisältöjä, jotka peilautuvat myös osaksi koululle asettuvia odotuksia ja tavoitteita.