Katsaus BIM-ohjelmistojen yhteentoimivuuden keinoihin
Tiitinen, Valtteri (2024)
Tiitinen, Valtteri
2024
Tietojenkäsittelytieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Computer Sciences
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-06-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202406066999
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202406066999
Tiivistelmä
Eri valmistajien BIM-ohjelmistojen välinen yhteentoimivuus on tärkeää rakennussuunnitteluprosessin tehokkuuden kannalta. Tämän kirjallisuuskatsauksena toteutetun tutkielman tavoitteena on selvittää, mitä erilaisia BIM-yhteentoimivuuden keinoja tieteellinen kirjallisuus tuntee ja mitä keinoja alalla on käytössä, minkälaisia hyötyjä ja haittoja niillä on ja miten ne vertautuvat toisiinsa.
Aihetta pohjustetaan tutkimalla ensin BIM-termin määritelmää, BIM-ohjelmistojen historiaa sekä motivaatioita ohjelmistojen väliselle yhteentoimivuudelle. Tämän jälkeen tutkitaan ja vertaillaan kirjallisuudesta löydettyjä yhteentoimivuuden keinoja. Lopuksi tarkastellaan Autodesk Revitin RVT- ja RFA-tiedostoformaattien lukuun ja kirjoitukseen tarkoitettua ODA BimRv SDK-kirjastoa esimerkkinä sovelluskohtaisten natiivien mallien tukemisesta. Kirjastoa tutkitaan erityisesti Vertex BD-rakennussuunnitteluohjelmiston kontekstissa ottaen selvää, mitä hyötyjä ja haittoja tällaisella ratkaisulla on ja mitä seikkoja mahdollisessa toteutuksessa tulisi ottaa huomioon.
Alalla vallitsevaksi yhteentoimivuuden keinoksi tunnistettiin avoimet formaatit, joista selvästi käytetyimpiä ovat avoimeen IFC-skeemaan perustuvat formaatit. Avoimia formaatteja tukemalla saadaan yhteentoimivuus suurelle määrälle eri ohjelmistoja, mutta toisaalta vallitsevassa asemassa olevassa IFC-skeemassa on rajoituksia sen sisältämän datan suhteen ja viedyissä IFC-malleissa esiintyy toisinaan puutteita ja virheitä. IFC:hen liittyvän openBIM-työnkulun ei myöskään ole tarkoituskaan tukea sellaista kaksisuuntaista yhteentoimivuutta, jossa vietyä IFC-mallia voitaisiin itsessään muokata. Muiden alalla yleisessä käytössä olevien yhteentoimivuuden keinojen huomattiin lähinnä paikkaavan näitä heikkouksia tai muuten sujuvoittavan prosessia.
Lisäksi havaittiin ehdokkaita tulevaisuudessa laajempaan käyttöön otettaviksi keinoiksi. Kirjallisuudesta löydettiin koneoppimista hyödyntävä algoritmipohjainen ratkaisu IFC-objektien luokitteluun, joka muiden keinojen tavoin paikkaa IFC:n puutteita. Lisäksi arvioitiin Autodeskin hiljattain julkaisemaa Data Exchange-pilvialustaa, joka tarjoaa rajapinnan muidenkin ohjelmistojen käyttöön. Pilvipohjaisen ratkaisun voidaan odottaa sujuvoittavan yhteistyötä huomattavasti, mutta toisaalta tällaista suljettua alustaa käyttäessä on riski päätyä toimittajaloukkuun, sillä alusta on täysin riippuvainen yksityisestä yrityksestä.
Aihetta pohjustetaan tutkimalla ensin BIM-termin määritelmää, BIM-ohjelmistojen historiaa sekä motivaatioita ohjelmistojen väliselle yhteentoimivuudelle. Tämän jälkeen tutkitaan ja vertaillaan kirjallisuudesta löydettyjä yhteentoimivuuden keinoja. Lopuksi tarkastellaan Autodesk Revitin RVT- ja RFA-tiedostoformaattien lukuun ja kirjoitukseen tarkoitettua ODA BimRv SDK-kirjastoa esimerkkinä sovelluskohtaisten natiivien mallien tukemisesta. Kirjastoa tutkitaan erityisesti Vertex BD-rakennussuunnitteluohjelmiston kontekstissa ottaen selvää, mitä hyötyjä ja haittoja tällaisella ratkaisulla on ja mitä seikkoja mahdollisessa toteutuksessa tulisi ottaa huomioon.
Alalla vallitsevaksi yhteentoimivuuden keinoksi tunnistettiin avoimet formaatit, joista selvästi käytetyimpiä ovat avoimeen IFC-skeemaan perustuvat formaatit. Avoimia formaatteja tukemalla saadaan yhteentoimivuus suurelle määrälle eri ohjelmistoja, mutta toisaalta vallitsevassa asemassa olevassa IFC-skeemassa on rajoituksia sen sisältämän datan suhteen ja viedyissä IFC-malleissa esiintyy toisinaan puutteita ja virheitä. IFC:hen liittyvän openBIM-työnkulun ei myöskään ole tarkoituskaan tukea sellaista kaksisuuntaista yhteentoimivuutta, jossa vietyä IFC-mallia voitaisiin itsessään muokata. Muiden alalla yleisessä käytössä olevien yhteentoimivuuden keinojen huomattiin lähinnä paikkaavan näitä heikkouksia tai muuten sujuvoittavan prosessia.
Lisäksi havaittiin ehdokkaita tulevaisuudessa laajempaan käyttöön otettaviksi keinoiksi. Kirjallisuudesta löydettiin koneoppimista hyödyntävä algoritmipohjainen ratkaisu IFC-objektien luokitteluun, joka muiden keinojen tavoin paikkaa IFC:n puutteita. Lisäksi arvioitiin Autodeskin hiljattain julkaisemaa Data Exchange-pilvialustaa, joka tarjoaa rajapinnan muidenkin ohjelmistojen käyttöön. Pilvipohjaisen ratkaisun voidaan odottaa sujuvoittavan yhteistyötä huomattavasti, mutta toisaalta tällaista suljettua alustaa käyttäessä on riski päätyä toimittajaloukkuun, sillä alusta on täysin riippuvainen yksityisestä yrityksestä.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8800]