Miten säädellä ympäristötunteita tehokkaasti ja toimivasti?: Tehokkaat ja psyykkisen hyvinvoinnin kannalta toimivat tunteidensäätelykeinot huolessa, ahdistuksessa ja toivossa

Abstract

Ympäristökriisi herättää meissä erilaisia ympäristötunteita ja vaikuttaa hyvinvointiimme yhä enemmän. Ympäristötunteisiin voidaan kohdistaa erilaisia tehokkaita tunteidensäätelykeinoja, joiden tavoitteena on usein vähentää kielteistä tai lisätä myönteistä tunnetta. Tunteidensäätelykeinojen avulla pyrimme vaikuttamaan tunteisiin, mikä heijastuu myös psyykkiseen hyvinvointiin. Tutkimuksemme tavoitteena oli selvittää ympäristöhuolen, -ahdistuksen ja -toivon, eri tunteidensäätelykeinojen ja psyykkisen hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä. Ensin tutkimme tehokkaaksi koettuja tunteidensäätelykeinoja huolessa, ahdistuksessa ja toivossa. Lisäksi selvitimme huolen, ahdistuksen ja toivon sekä eri tunteidensäätelykeinojen yhteyksiä psyykkiseen hyvinvointiin. Lopuksi tarkastelimme tunteidensäätelykeinojen muuntavaa vaikututusta tunteen ja psyykkisen hyvinvoinnin välisessä yhteydessä. Ympäristöahdistuksen yhteydet psyykkiseen hyvinvointiin ovat usein kielteisiä ja korostuvat, mikäli emme osaa säädellä ahdistusta oikein. Ympäristöhuolen yhteydet psyykkiseen hyvinvointiin ovat olleet samansuuntaisia, mutta lievempiä. Ympäristötoivo sen sijaan voi suojata kielteisiltä tunteilta. Tunteidensäätelykeinoja on tutkittu paljon ja toiset niistä säätelevät tunteita tehokkaammin tai ovat psyykkisen hyvinvoinnin kannalta toimivampia. Huolen, ahdistuksen ja toivon kohdalla käytetyistä tehokkaista tunteidensäätelykeinoista on tutkimusta vain vähän. On kuitenkin viitteitä siitä, että eri tunteidensäätelykeinot toimivat tehokkaammin eri tunteissa ja tilanteissa. Tunteidensäätelykeinojen muuntavaa vaikutusta huolen, ahdistuksen tai toivon ja psyykkisen hyvinvoinnin välillä ei ole juurikaan tutkittu. Tutkimusaineistomme oli osa Luonnostaan Toimiva (LuonTo) pitkittäistutkimusta, joka kerättiin kyselytutkimuksena vuonna 2022. Otos koostui 18–71-vuotiaista suomalaisista (n = 667), joilta kartoitettiin eri ympäristötunteiden kokemisen voimakkuutta, tunteidensäätelykeinojen tehokkuutta (MARS) ja psyykkistä hyvinvointia (RAND). Lineaarisella regressioanalyysillä saamamme tulokset osoittivat, että huoli, ahdistus ja toivo olivat yhteydessä eri tunteidensäätelykeinoihin. Huoli oli positiivisesti yhteydessä luontoympäristön hyödyntämiseen. Ahdistus oli negatiivisesti yhteydessä ongelmasuuntautuneeseen toimintaan ja kognitiiviseen uudelleenarviointiin sekä positiivisesti yhteydessä tunteista keskustelemiseen. Toivo oli positiivisesti yhteydessä myönteiseen ajatteluun. Tulostemme mukaan ympäristötunteista ahdistus ja tunteidensäätelykeinoista harhauttaminen ja tunteista keskusteleminen olivat negatiivisesti yhteydessä psyykkiseen hyvinvointiin. Sen sijaan toivo ja myönteinen ajattelu olivat positiivisesti yhteydessä psyykkiseen hyvinvointiin. Ainoastaan yksi tunteidensäätelykeino, tunteista keskusteleminen, muunsi huolen ja psyykkisen hyvinvoinnin välistä yhteyttä. Tutkimuksemme oli ensimmäisiä, jossa tarkasteltiin useampaa yksittäistä ympäristötunnetta, tunteidensäätelykeinoja ja psyykkistä hyvinvointia eri näkökulmista. Tuloksemme antoivat viitteitä siitä, että eri tunteidensäätelykeinot saattavat toimia paremmin eri tunteiden säätelyssä tai tunteen voimakkuuksissa. Tutkimuksemme myös vahvisti aikaisempia tuloksia ahdistuksen ja toivon sekä tiettyjen tunteidensäätelykeinojen (myönteinen ajattelu, harhauttaminen, tunteista keskusteleminen) yhteydestä psyykkiseen hyvinvointiin. Psyykkisen hyvinvoinnin lisäämisen kannalta tärkeänä nousi erityisesti toivo ja myönteinen ajattelu. Ympäristötunteiden, tunteidensäätelykeinojen ja psyykkisen hyvinvoinnin välisten yhteyksien ymmärtäminen vaatii kuitenkin lisää tutkimusta, jotta voimme kohdistaa ympäristötunteiden säätelyyn tehokkaita ja psyykkisen hyvinvoinnin kannalta toimivia säätelykeinoja. Tämä mahdollistaa myös erilaisten tunteiden säätelyyn liittyvien interventioiden kehittämisen ja niiden tutkimisen.