Yleisten kirjastojen e-kirjakokoelmat henkilökunnan silmin: Valitsijoiden näkemyksiä e-kirjakokoelmista

Abstract

Sähköisten kirjojen ja äänikirjojen historia ulottuu vuosikymmenten taa ja rakentuu erinäisten innovaatioiden ja konseptien päälle. Yleisiin kirjastoihin e-kirjat saapuivat vasta 1990-luvun lopulla, mutta vasta muutama vuosikymmen tämän jälkeen, asiakkaat todella kiinnostuivat niistä. Siitä lähtien sähköiset kirjat ja äänikirjat ovat kasvattaneet suosiotaan ja lähes huomaamatta ne ovat levinneet laajasti eri yhteis-kunnan osa-alueille. E-kirjat ovatkin tästä syystä herättäneet paljon kiinnostusta, ja niistä on tehty runsaasti tutkimusta. Aiempi tutkimus ei kuitenkaan näytä kohdistuneen kovin paljoa yleisten kirjastojen työntekijöihin, minkä vuoksi tässä tutkielmassa halutaan selvittää, miten e-kirjapalveluita hoidetaan, millaisia hyötyjä ja haasteita e-kirjoja hoitavat työntekijät niissä näkevät, sekä miten hyvin he uskovat e-kirjakokoelmien palvelevan niitä käyttävien asiakkaiden tarpeita.

Tutkimuksessa selvisi, että yleisten kirjastojen e-kirjakokoelmien uskotaan vastaa-vaan niitä käyttävien asiakkaiden tarpeisiin siitäkin huolimatta, että e-kirjoihin liittyy joitakin haasteita, jotka rajoittavat sitä millaiset kokoelmat kirjastot pystyvät muodostaan. Tällaisia rajoituksia olivat esimerkiksi kustantajien nihkeä suhtautuminen kirjastoihin, suosittujen uutuuksien saatavuusongelmat, ja kirjastojen budjetti. E-kirjojen hyvinä puolina pidettiin muun muassa niiden saavutettavuutta, liikuteltavuutta, sekä nopeaa saatavuutta.

Tutkimuksen aineistot koostuivat kirjallisuuskatsaukseen käytetyistä aineistoista ja opinnäytteen tekijän suorittamista haastatteluista. Kirjallisuuskatsauksessa käytettiin viittä eri aihetta käsittelevää kirjaa, kahta opinnäytetyötä, kahta artikkelia, sekä kahta verkkosivua. Katsauksessa käytetyt aineistot olivat pääasiassa englanninkielisiä. Suurimassa osassa käytettyjä aineistoja oli amerikkalainen näkökulma aiheeseen, mutta mukana oli myös muutama julkaisu Ruotsista. Haastatteluista saatiin suomalaista näkökulmaa tutkimukseen. Haastateltavat kerättiin neljästä yleisten kirjastojen muodostamasta kirjastokimpasta; Helmet, Vaskikirjastot, PIKI-kirjastot, sekä Pohjoisen eKirjasto -kimpoista. Haastateltavat olivat yleisten kirjastojen työn-tekijöitä, joilla suurimmalla osalla oli useiden vuosien kokemus takanaan. Haastattelut suoritettiin suomeksi.