Kansanmurhan tutkimus: Tapausanalyysi Gazan sodasta
Hamadon, Hakam (2024)
Hamadon, Hakam
2024
Politiikan tutkimuksen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Politics
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-06-12
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202406046698
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202406046698
Tiivistelmä
Tämän tutkielman tarkoituksena on tarkastella kansanmurhaa kansainvälisoikeudellisena määritelmänä, minkä pohjalta pyritään vastamaan oikeudelliseen kysymykseen siitä, toteuttaako Israel palestiinalaisten kansanmurhaa Gazan sodassa. Gazan sota syttyi palestiinalaisen Hamas-järjestön iskettyä ja tunkeuduttua saarron läpi Israeliin 7.10.2023, minkä seurauksena Israel aloitti täysimittaisen hyökkäyksensä Gazaan. Sota jatkuu yhä edelleen, eikä se ole osoittanut hiipumisen merkkejä.
Kansanmurha on oikeudellisena määritelmänä laaja ja sitä on kehitetty edelleen kansainvälisessä oikeuskäytännössä. Kansanmurhalla tarkoitetaan yksinkertaisimmillaan kansallisen, etnisen, rodullisen tai uskonnollisen ryhmän hävittämistä joko kokonaan tai osittain. Kansanmurhaa koskevissa oikeudellisissa kysymyksissä keskeisin oikeuslähde on Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus joukkotuhontana pidettävän rikoksen ehkäisemiseksi ja rankaisemiseksi (SopS 5/1960). Kyseinen yleissopimus toimii tutkielman pääasiallisena oikeuslähteenä ja huomioon otetaan myös kansanmurhan määritelmää kehittäneet ja laajentaneet kansainvälisten oikeustuomioistuinten ratkaisut.
Kansanmurhan määrittelemistä seuraa oikeudellinen analyysi siitä, miten kansanmurhasopimuksen sopimuskohdat soveltuvat Gazan sotaan liittyviin tosiseikkoihin. Tutkielmassa noudatetaan kansainvälisten tuomioistuinten omaksumaa lähestymistapaa tulkita kansanmurhasopimusta. Tapausanalyysissa tukeuduttiin pääosin Yhdistyneiden kansakuntien alaisten virastojen ja asiantuntijoiden sekä riippumattomien kansainvälisten järjestöjen tuottamiin aineistoihin. Analyysissa oikeudelliset seikat ja Gazan sotaan liittyvät tosiseikat nimettiin. Tutkielmassa näitä oikeudellisia näkökohtia ja sotaan liittyviä tosiseikkoja tarkasteltiin rinnakkain, jolloin voitiin todeta, onko kansanmurhaa koskevan sopimuksen sopimuskohtien soveltaminen mahdollista Gazan sodan tapauksessa.
Analyysin lopputulokseksi saadaan vastaus tutkielman oikeudelliseen kysymykseen, eli siihen toteuttaako Israel palestiinalaisten kansanmurhaa Gazassa. Analyysin perusteella on mahdollista todeta, että kansanmurhaa koskevat oikeudelliset ehdot täyttyvät Gazassa. Tutkielman johtopäätöksissä päädytään siihen, että Israelin toimet Gazassa osoittavat Israelin nimenomaisen tarkoituksen tuhota palestiinalaiset ryhmänä. Kansanmurhasopimuksessa määriteltyjen viiden rikoksen osalta voidaan tutkielman perusteella todeta Israelin syyllistyneen todistettavasti kolmeen rikokseen, jotka ovat ryhmän jäsenten tappaminen, vaikean ruumiillisen tai henkisen vamman aiheuttaminen ryhmän jäsenelle sekä elinehtojen tahallinen huonontaminen tarkoituksella aikaansaada ryhmän tuhoutuminen. Todisteita kahdesta muusta rikoksesta (syntyvyyden ehkäiseminen ja lasten pakollinen siirtäminen ryhmästä toiseen) on esitetty, mutta niiden soveltuminen sopimuskohtiin vaatii kuitenkin kansainvälisen tuomioistuimen tulkintaa.
Kansanmurha on oikeudellisena määritelmänä laaja ja sitä on kehitetty edelleen kansainvälisessä oikeuskäytännössä. Kansanmurhalla tarkoitetaan yksinkertaisimmillaan kansallisen, etnisen, rodullisen tai uskonnollisen ryhmän hävittämistä joko kokonaan tai osittain. Kansanmurhaa koskevissa oikeudellisissa kysymyksissä keskeisin oikeuslähde on Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus joukkotuhontana pidettävän rikoksen ehkäisemiseksi ja rankaisemiseksi (SopS 5/1960). Kyseinen yleissopimus toimii tutkielman pääasiallisena oikeuslähteenä ja huomioon otetaan myös kansanmurhan määritelmää kehittäneet ja laajentaneet kansainvälisten oikeustuomioistuinten ratkaisut.
Kansanmurhan määrittelemistä seuraa oikeudellinen analyysi siitä, miten kansanmurhasopimuksen sopimuskohdat soveltuvat Gazan sotaan liittyviin tosiseikkoihin. Tutkielmassa noudatetaan kansainvälisten tuomioistuinten omaksumaa lähestymistapaa tulkita kansanmurhasopimusta. Tapausanalyysissa tukeuduttiin pääosin Yhdistyneiden kansakuntien alaisten virastojen ja asiantuntijoiden sekä riippumattomien kansainvälisten järjestöjen tuottamiin aineistoihin. Analyysissa oikeudelliset seikat ja Gazan sotaan liittyvät tosiseikat nimettiin. Tutkielmassa näitä oikeudellisia näkökohtia ja sotaan liittyviä tosiseikkoja tarkasteltiin rinnakkain, jolloin voitiin todeta, onko kansanmurhaa koskevan sopimuksen sopimuskohtien soveltaminen mahdollista Gazan sodan tapauksessa.
Analyysin lopputulokseksi saadaan vastaus tutkielman oikeudelliseen kysymykseen, eli siihen toteuttaako Israel palestiinalaisten kansanmurhaa Gazassa. Analyysin perusteella on mahdollista todeta, että kansanmurhaa koskevat oikeudelliset ehdot täyttyvät Gazassa. Tutkielman johtopäätöksissä päädytään siihen, että Israelin toimet Gazassa osoittavat Israelin nimenomaisen tarkoituksen tuhota palestiinalaiset ryhmänä. Kansanmurhasopimuksessa määriteltyjen viiden rikoksen osalta voidaan tutkielman perusteella todeta Israelin syyllistyneen todistettavasti kolmeen rikokseen, jotka ovat ryhmän jäsenten tappaminen, vaikean ruumiillisen tai henkisen vamman aiheuttaminen ryhmän jäsenelle sekä elinehtojen tahallinen huonontaminen tarkoituksella aikaansaada ryhmän tuhoutuminen. Todisteita kahdesta muusta rikoksesta (syntyvyyden ehkäiseminen ja lasten pakollinen siirtäminen ryhmästä toiseen) on esitetty, mutta niiden soveltuminen sopimuskohtiin vaatii kuitenkin kansainvälisen tuomioistuimen tulkintaa.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8324]