Pk-yritysten hallitusten rooli ulkoisissa kriiseissä
Käki, Petra (2024)
Käki, Petra
2024
Kauppatieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Business Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-06-14
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202406036669
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202406036669
Tiivistelmä
Merkittävät toimintaympäristön muutokset, kuten erilaiset kriisit, ovat vaikuttaneet huomattavasti yritysten liiketoimintaan viime vuosina. Tämä on herättänyt sekä tarpeen että mahdollisuuden tutkia erilaisia kriisejä ja niiden vaikutuksia liiketoimintaan. Tässä tutkimuksessa keskitytään ulkoisiin kriiseihin, ja etenkin koronaviruspandemian vaikutuksiin pk-yrityksissä, sillä pk-yrityksillä on Suomen kansantalouden kannalta merkittävä rooli.
Tässä tutkimuksessa pyritään selvittämään, millaisia strategisia reaktioita pk-yritykset hyödyntävät ulkoisista kriiseistä selviytymisessä, sekä millaiseksi yritysten hallitusten rooli muodostuu kriisin aikana. Tutkimuksen tarkoituksena on ymmärtää paremmin, että minkälainen rooli pk-yritysten hallituksilla on ulkoisiin kriiseihin vastaamisessa. Tähän kysymykseen vastaamisessa käytetään apuna aikaisempaa tutkimuskirjallisuutta sekä empiiristä tutkimusta.
Tutkimuksen empiirinen osuus on toteutettu laadullisena haastattelututkimuksena. Tutkimusjoukko koostuu Hallituspartnerit ry:n kautta hankituista hallitusammattilaisista, jotka toimivat koronakriisin aikana erilaisissa pk-yrityksissä hallitusten jäseninä tai niiden puheenjohtajina. Yhteensä tutkimukseen osallistui 12 hallitusammattilaista, jotka edustivat laajalti erilaisia yrityksiä ja toimialoja. Aineistonkeruu toteutettiin puolistrukturoitujen teemahaastatteluiden avulla, ja aineiston analyysissa on hyödynnetty teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä.
Empiirisestä aineistosta huomataan, että koronaviruspandemialla oli merkittäviä vaikutuksia pk-yritysten liiketoimintaan, vaikka se vaikuttikin niihin eri tavoin riippuen esimerkiksi yrityksen toimialasta ja liiketoiminnan luonteesta. Pandemian kannalta keskeiset strategiset reaktiot liittyivät toiminnan sopeuttamiseen sekä uuden liiketoiminnan suunnitteluun. Tutkimuksesta nousee esiin erityisesti kriisien tuomat mahdollisuudet, joiden merkitys tunnistettiin myös koronapandemian kohdalla.
Tutkimus osoittaa, että hallituksella on merkittävä rooli kriisissä ja siitä selviytymisessä pk-yrityksessä. Hallitus pystyy tukemaan pk-yrityksen selviytymistä monin eri tavoin sekä käytännön, että henkisellä tasolla. Tulosten osalta nähdään, että hallituksen rooli kriisissä on kaksijakoinen, sillä yhtäältä hallitus menee enemmän kohti operatiivista toimintaa, mutta toisaalta hallituksen tulisi pystyä pitämään roolinsa myös pidemmän aikavälin suunnittelijana. Tutkimuksessa korostuu myös hyvän hallintotavan rooli, ja sitä kautta hallituksen kokoonpanon merkitys kriiseistä selviytymisessä. Tutkimuksen tulokset antavat osviittaa siitä, miten koronaviruspandemian kaltainen ulkoinen kriisi vaikuttaa pk-yrityksen toimintaan, ja millä tavoilla siitä voidaan selviytyä hyödyntäen myös hallituksen potentiaalia.
Tässä tutkimuksessa pyritään selvittämään, millaisia strategisia reaktioita pk-yritykset hyödyntävät ulkoisista kriiseistä selviytymisessä, sekä millaiseksi yritysten hallitusten rooli muodostuu kriisin aikana. Tutkimuksen tarkoituksena on ymmärtää paremmin, että minkälainen rooli pk-yritysten hallituksilla on ulkoisiin kriiseihin vastaamisessa. Tähän kysymykseen vastaamisessa käytetään apuna aikaisempaa tutkimuskirjallisuutta sekä empiiristä tutkimusta.
Tutkimuksen empiirinen osuus on toteutettu laadullisena haastattelututkimuksena. Tutkimusjoukko koostuu Hallituspartnerit ry:n kautta hankituista hallitusammattilaisista, jotka toimivat koronakriisin aikana erilaisissa pk-yrityksissä hallitusten jäseninä tai niiden puheenjohtajina. Yhteensä tutkimukseen osallistui 12 hallitusammattilaista, jotka edustivat laajalti erilaisia yrityksiä ja toimialoja. Aineistonkeruu toteutettiin puolistrukturoitujen teemahaastatteluiden avulla, ja aineiston analyysissa on hyödynnetty teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä.
Empiirisestä aineistosta huomataan, että koronaviruspandemialla oli merkittäviä vaikutuksia pk-yritysten liiketoimintaan, vaikka se vaikuttikin niihin eri tavoin riippuen esimerkiksi yrityksen toimialasta ja liiketoiminnan luonteesta. Pandemian kannalta keskeiset strategiset reaktiot liittyivät toiminnan sopeuttamiseen sekä uuden liiketoiminnan suunnitteluun. Tutkimuksesta nousee esiin erityisesti kriisien tuomat mahdollisuudet, joiden merkitys tunnistettiin myös koronapandemian kohdalla.
Tutkimus osoittaa, että hallituksella on merkittävä rooli kriisissä ja siitä selviytymisessä pk-yrityksessä. Hallitus pystyy tukemaan pk-yrityksen selviytymistä monin eri tavoin sekä käytännön, että henkisellä tasolla. Tulosten osalta nähdään, että hallituksen rooli kriisissä on kaksijakoinen, sillä yhtäältä hallitus menee enemmän kohti operatiivista toimintaa, mutta toisaalta hallituksen tulisi pystyä pitämään roolinsa myös pidemmän aikavälin suunnittelijana. Tutkimuksessa korostuu myös hyvän hallintotavan rooli, ja sitä kautta hallituksen kokoonpanon merkitys kriiseistä selviytymisessä. Tutkimuksen tulokset antavat osviittaa siitä, miten koronaviruspandemian kaltainen ulkoinen kriisi vaikuttaa pk-yrityksen toimintaan, ja millä tavoilla siitä voidaan selviytyä hyödyntäen myös hallituksen potentiaalia.