Onko presidentin sukupuolella merkitystä? : Analyysi ehdokkaan sukupuolen vaikutuksesta ehdokasvalintaan presidentinvaaleissa 2024

Abstract

Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastellaan sitä, vaikuttiko ehdokkaan sukupuoli äänestäjän ehdokasvalintaan presidentinvaaleissa 2024. Teoreettinen viitekehys rakentuu sukupuolenmukaisen äänestämisen ja poliittisten sukupuolistereotypioiden ympärille. Teoria osoittaa, että presidentin toimialaan kuuluva ulko- ja turvallisuuspoliittinen sektori on perinteisesti sukupuolittunut miestyypilliseksi politiikkalohkoksi. Venäjän Ukrainassa helmikuussa 2022 aloittaman hyökkäyssodan myötä turvallisuuteen liittyvät kysymykset ovat olleet aiempaa voimakkaammin esillä ja Suomi teki historiallisen ratkaisun hakemalla jäsenyyttä puolustusliitto Natosta. Tämän myötä presidentin toimialueelle muodostui täysin uusi vastuualue. Muutokset huomioon ottaen vuoden 2024 presidentinvaalit tarjoavat mielenkiintoisen mahdollisuuden tutkia sukupuolinäkökulmaa, vaikka aihe ei ennen vaaleja näyttänytkään politisoituvan. Tutkielman hypoteesina on se, että muuttunut ulko- ja turvallisuuspoliittinen konteksti suosii miesehdokkaita.

Aineistona tutkielmassa käytetään Tampereen yliopiston tutkijoiden tuottamaa ja Taloustutkimus Oy:n keräämää Presidentinvaalitutkimus 2024 -kyselytutkimusta. Aineistoa analysoidaan kvantitatiivisin tutkimusmenetelmin. Niistä hyödynnetään ristiintaulukointeja ja logistista regressioanalyysia. Logistisen regressioanalyysin avulla pyritään selvittämään, miten eri tekijät vaikuttivat siihen, oliko ehdokkaan sukupuoli tärkeä ehdokasvalintaa selittävä tekijä. Selittävinä muuttujina käytetään äänestäjän ikää, sukupuolta ja koulutustaustaa sekä hänen suhtautumistaan ehdokkaan suorittaman asepalveluksen ja ulkopoliittisen kokemuksen tärkeyteen. Lisäksi analyysissa huomioidaan äänestäjän ensimmäisellä kierroksella äänestämän ehdokkaan sukupuoli.

Tutkielman keskeiset havainnot osoittavat, että erityisesti naista äänestäneille henkilöille ehdokkaan sukupuoli on ollut huomattavasti useammin ehdokasvalintaa selittänyt tekijä. Lisäksi analyysin perusteella on havaittavissa viitteitä siitä, että sukupuolistereotypioilla on mahdollisesti ollut vaikutusta ainakin tiettyjen ryhmien ehdokasvalintaan. Presidentin suorittama asepalvelus näyttäytyi tärkeänä useille miestä äänestäneille henkilöille, joiden ehdokasvalintaan sukupuoli oli vaikuttanut. Sen sijaan ulkopoliittinen kokemus ei näyttänyt sukupuolittuvan kumpaankaan suuntaan. Vaalien konteksti huomioon ottaen sukupuolen ei voida kuitenkaan katsoa vaikuttaneen merkittävästi äänestäjien ehdokasvalintaan.