"Onko PISA-tulokset todella se asia, mistä meidän pitäisi olla huolissaan?": Peruskoulun opettajien käsityksiä Suomen PISA-tuloksissa tapahtuneista muutoksista

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia käsityksiä peruskoulun opettajilla on Suomen PISA-tuloksissa tapahtuneista muutoksista ja niiden yhteiskunnallisesta merkityksestä. PISA-tuloksista tehdään monenlaisia koulutuspoliittisia tulkintoja niin julkisessa keskustelussa kuin tutkimuskentälläkin. Suomen PISA-tulosten kautta keskustellaan myös laajasti suomalaisen koulutuksen ja yhteiskunnan tilasta. Aiemmissa tutkimuksissa on tarkasteltu PISA-tuloksille annettuja merkityksiä sekä syitä Suomen PISA-menestykselle ja PISA-tulosten laskusuunnalle. Opettajien käsitykset aiheesta ovat kuitenkin selvä tutkimuksellinen aukko, minkä vuoksi tutkimuksessa ollaan kiinnostuneita tekijöistä, jotka opettajien käsityksissä vaikuttavat Suomen PISA-tulosten laskuun. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan tuloksissa tapahtuneille muutoksille annettavia yhteiskunnallisia merkityksiä sekä PISAa koulutussosiologisesta näkökulmasta.

Tutkimus toteutettiin laadullisella tutkimusotteella hyödyntäen fenomenografista lähestymistapaa. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla viittä tamperelaista peruskoulun opettajaa keväällä 2024. Teemahaastattelut toteutettiin yksilö- ja parihaastatteluina. Aineiston analyysissa noudatettiin fenomenografisen analyysin periaatteita. Analyysin pohjalta muodostettiin lopulta kolme laajaa kuvauskategoriaa, jotka käsittelevät tutkittavaa ilmiötä sisällöllisesti eri näkökulmista.

PISA-tulosten laskua ja niiden merkitystä käsitteellistetään tämän tutkimuksen tuloksissa monin eri tavoin. Haastatellut opettajat näkevät PISA-tulokset yhteiskunnallisen keskustelun herättäjänä niiden heijastaessa vallalla olevaa yhteiskunnallista tilaa. PISA-tulosten lasku viitoittaa keskustelua yhteiskunnallisiin ja koulutuspoliittisiin haasteisiin, kuten lisääntyneeseen pahoinvointiin ja eriarvoisuuteen. Opettajat kokevat käytössä olevat resurssit riittämättömiksi kaikkien oppilaiden tukemiseen, mikä rinnastetaan haastatteluissa myös osaamiserojen kasvuun ja keskiverto-oppilaiden puuttumiseen luokkahuoneessa. Lukemisen ja toiston puute, viitsimättömyys, keskittymishaasteet sekä kyvyttömyys pitkäjänteiseen työskentelyyn nähdään nyky-yhteiskunnan nopeatempoisuuden ilmentyminä, joissa digitalisaatiolla on oma ristiriitainen roolinsa. Nämä opetusarkea määrittelevät tekijät nähdään PISA-tulosten laskun osaselittäjinä.

Tutkimuksen tulokset tuovat näkyväksi samankaltaisia teemoja kuin asiantuntijapuheenvuorot ja aiempien tutkimusten tulokset. PISA-tulokset ja niiden lasku toimivat ennen kaikkea väylänä yhteiskunnalliselle ja koulutuspoliittiselle keskustelulle. Tässä keskustelussa opettajat peräänkuuluttavat PISA-tulosten oikeanlaista suhteuttamista sekä todellisiin ongelmiin ja juurisyihin paneutumista.