Representaatiot, eronteot ja rasismi: Iranista Suomeen muuttaneiden kokemuksia Lähi-itä -mielikuvista Suomessa

Abstract

Tutkielmani on lähtenyt liikkeelle kiinnostuksestani suomalaisessa yhteiskunnassa vaikuttavia Lähi-itä -mielikuvia kohtaan. Olen tutkinut aihetta Iranista Suomeen muuttaneiden ihmisten kokemusten kautta. Kokemuksellisuuteen keskittymällä olen halunnut lisätä ymmärrystä siitä, miten Iranin, iranilaisuuden ja Lähi-idän representaatiot ilmenevät ja millaisia merkityksiä ne saavat suomalais-iranilaisten elämässä Suomessa. Tutkimuskysymykseni ovat: (1) Millaisia Iraniin ja iranilaisuuteen liittyviä representaatioita Iranista Suomeen muuttaneet ihmiset ovat kohdanneet Suomessa, sekä (2) millaisia merkityksiä iranilaisuuteen Suomessa liitetyt mielikuvat ja asenteet saavat suomalais-iranilaisten kokemuksissa?

Tutkimuksellani liityn jälkikoloniaalisiin tutkimuskeskusteluihin, joissa kolonialismin myötä muotoutuneen valtajärjestelmän ymmärretään jäsentävän edelleen maailmaamme ja sen merkitysjärjestelmiä. Olen lähestynyt representaatioita monitieteisesti. Olen sovittanut yhteen Serge Moscovicin kehittämää sosiaalisten representaatioiden teoriaa sekä Stuart Hallin teoreettisia näkökulmia representaatioihin. Näin olen pystynyt taltioimaan suomalais-iranilaisten kokemuksiin liittyviä merkityksiä, jotka paikantuvat niin yhteiskunnallisiin valtasuhteisiin kuin yksilöiden identiteetteihin. Samalla kokemukset ovat nostaneet esiin myös kysymyksen representaatioiden ja rasismin välisistä suhteista, minkä analysoimiseksi olen ottanut teoreettiseen viitekehykseen mukaan myös kriittisen rodullistamisen, rasismin ja valkoisuuden tutkimuksen käsitteistöä, joka keskustelee hyvin jälkikoloniaalisten teoretisointien kanssa.

Tutkimusaineiston olen kerännyt puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla, joihin osallistui kahdeksan Iranista Suomeen muuttanutta ihmistä. Haastatteluiden kautta keräsin tietoa siitä, millaista Iraniin, iranilaisuuteen ja Lähi-itään liittyvää tietoa, mielikuvia ja asenteita haastateltavat ovat kohdanneet Suomessa. Olen toteuttanut aineiston analyysin temaattisesti, tukeutuen Virginia Braunin ja Victoria Clarken muotoileman refleksiivisen temaattisen analyysin vaiheisiin. Temaattisen analyysin kautta olen analysoinut tutkimuskysymysteni mukaisesti sekä iranilaisuuteen liittyviä representaatiota että näiden representaatioiden saamia merkityksiä. Analyysissa olen lähtenyt liikkeelle aineistolähtöisestä koodauksesta ja teemoittelusta, josta olen edennyt teoriataustaan sidottujen tulkintojen tekemiseen.

Temaattisen analyysin tuloksena olen muodostanut kolme teemaa, jotka jakautuvat alateemoihin. Ensimmäinen teema, ’Monipuoliset kulttuurit vs. yksipuoliset mielikuvat’ osoittaa, kuinka suomalais-iranilaisten Suomessa kohtaamat mielikuvat Iranista ja Lähi-idästä ovat monin tavoin ristiriidassa heidän omien kokemustensa kanssa. Suomessa kohdatut representaatiot Iranista yhdistyvät laajempiin ja yksipuolisiin Lähi-idän representaatioihin, joita suomalais-iranilaiset ovat kohdanneet esimerkiksi ennakkoluulojen muodossa. Representaatiot saavat merkityksensä eronteoissa, kuten ’Eronteot suomalaisuuden vartijoina’ -teema kuvaa. Eronteot kyseenalaistavat suomalais-iranilaisten kuulumista Suomeen ja rakentavat suomalaisuuden symbolisia rajoja. Ne asettavat ’toisiksi’ rodullistettujen suomalaisuuden etuoikeudeksi, joka pitää ansaita. Tähän liittyy ristiriita, sillä suomalais-iranilaiset kohtaavat rodullistavia representaatioita, erontekoja ja rasismia, vaikka he ovat täyttäneet suomalaisuudelle asetettuja normatiivisia vaatimuksia. Lopuksi kuvaankin ’Rasismin ristiriitainen läsnäolo’ -teeman alla sitä, kuinka representaatiot ja eronteot kytkeytyvät rasismiin. Tutkimus kuvaa, kuinka yksipuoliset representaatiot Lähi-idän kulttuureista vaikuttavat laajasti suomalaisessa yhteiskunnassa, ylläpitäen ja rakentaen rodullistettuja valtasuhteita. Suomalais-iranilaisten kokemukset tuovat esiin vallan lisäksi vastarintaa, jonka kautta rodullistavia representaatioita ja erontekoja kyseenalaistetaan ja puretaan arkisissa kohtaamisissa. Yksipuoliset representaatiot voivat täydentyä ja rodullistavat eronteot purkautua, kun niistä neuvotellaan ja niitä haastetaan yhteiskunnan eri tasoilla.