Academic Researchers’ Requirements for Workplaces Supporting Knowledge Creation

Abstract

Väitöskirjassa tutkitaan akateemisten tutkijoiden työympäristövaatimuksia yliopistokampuksella. Työympäristöillä on merkittävä rooli sekä tiedon luomisen että yliopistoyritysyhteistyön tukemisessa. Väitöskirja tarjoaa uutta tutkimustietoa akateemisten tutkijoiden työympäristövaatimuksista kiinteistöjohtamisen ammattilaisille. Tutkimuksen lähestymistapa on laadullinen. Tutkimusmenetelmänä käytetään kirjallisuusselvitystä sekä kyselytutkimusta. Väitöskirjassa yhdistetään tutkimustietoa muilta tutkimusaloilta, erityisesti työympäristöjohtamisen (työpaikan luonne), tietojohtamisen (tiedon luomisen teoria) ja kasvatustieteen (tieteenalojen tyypittely) aloilta. Näin muodostetaan uusi tutkimuksellinen lähestymistapa, jonka tavoitteena on ymmärtää tutkijoiden työympäristövaatimuksia ja niiden monimuotoisuutta.

Tutkijoiden työympäristöjen vaatimusten eroihin vaikuttava merkityksellisin tekijä on tutkijoiden akateeminen tieteenala ja erityisesti jaetun paradigman esiintyminen tai puuttuminen. Paradigma sisältää kyseisen tieteenalan jaetut uskomukset tiedon luomisesta. Tutkimustuloksiin perustuen esitetään johtopäätöksenä, että akateemisten työympäristöjen tulisi täyttää akateemisten tutkijoiden niille asettamat moninaiset vaatimukset, joihin vaikuttaa erityisesti se, jakavatko tutkijat yhteisen paradigman vai eivät. Työympäristövaatimusten yhtäläisyyksien osalta esitetään johtopäätöksenä, että akateemisten tutkijoiden työympäristöjen tulisi tukea sekä yksilöllistä keskittymistä, että vuorovaikutusta tutkijoiden kesken, riippumatta tutkijoiden akateemisesta tieteenalasta, iästä tai sukupuolesta. Kiinnostava jatkotutkimus voisi sisältää työympäristöt monialaisissa tutkimusryhmissä.

This dissertation examines the workplace requirements of academic researchers in campus settings. Workplaces play an important role in fostering knowledge creation and university-industry collaboration. The research aims to provide knowledge to facility managers and corporate real estate managers regarding workplace requirements of researchers. A qualitative approach is adopted, utilizing survey study with open-ended questions, and literature review as methods. This dissertation bridges knowledge from several research areas—workplace management (the nature of the workplace), knowledge management (knowledge creation theory), and educational research (typology of academic disciplines)—thus forming a novel approach to research aimed at understanding the workplace requirements of academic researchers, as well as the diversity of these requirements.

When seeking to understand the differences in researchers' workplace requirements, the most meaningful factor influencing them is the academic discipline of the researchers, especially in terms of the presence or absence of a shared paradigm, including shared beliefs about knowledge creation within that discipline. Based on the findings, it is concluded that academic workplaces should fulfil the diverse workplace requirements of researchers, particularly influenced by the presence or absence of a shared paradigm. Regarding workplace requirements' similarities, the conclusion is that academic workplaces for researchers should support both individual concentration as well as interaction, regardless of researchers' academic discipline, age, or gender. Investigating the workplace requirements of multidisciplinary research teams could offer an intriguing possibility for further research.