Generatiiviset kieliopit algoritmisessa säveltämisessä
Vienamo, Arttu (2024)
Vienamo, Arttu
2024
Tietojenkäsittelytieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Computer Sciences
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-06-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202406036614
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202406036614
Tiivistelmä
Generatiiviset kieliopit ovat järjestelmiä, joilla tuotetaan merkkijonoja soveltamalla muunnossääntöjä lähtösymboliin, ja siitä syntyviin osajonoihin. Vaikka kielioppeja on käytetty alun perin kielitieteessä, niitä on hyödynnetty myös algoritmiseen säveltämiseen. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millä tavoin generatiivisia kielioppeja on käytetty algoritmisessa säveltämisessä, ja minkälaisia tuloksia niillä on saatu aikaan.
Ensimmäiseksi tutkielmassa kerrotaan generatiivisista kieliopeista ja niiden toiminnasta. Toiseksi avataan musiikillisia käsitteitä, joita käytetään algoritmisen säveltämisen artikkeleissa. Kolmanneksi käsitellään artikkeleita, joissa generatiivisia kielioppeja on käytetty algoritmisessa säveltämisessä. Artikkeleista tarkastellaan niiden käyttämien kielioppien ominaisuuksia sekä musiikillisia tuloksia. Lopuksi esitetään johtopäätökset.
Tutkimuksen tuloksena on, että generatiivisilla kieliopeilla voi parhaimmillaan säveltää järkevän kuuloista moniäänistä musiikkia, kunhan kieliopit ovat tarpeeksi monipuolisia. Tällä tavoin sävelletty musiikki ei kuitenkaan yleisesti ole yhtä hyvää, kuin ihmisen säveltämä. Osassa artikkeleista generatiivisia kielioppeja oli tyydytty käyttämään vain osana algoritmisen säveltämisen prosessia. Artikkeleissa toistuu useita kielioppien ominaisuuksia, jotka tukevat säveltämistä: Satunnaisesti valitut muunnossäännöt tuovat vaihtelua sävellyksiin. Merkkien parametrisoinnilla saadaan kielioppiin sisällytettyä enemmän informaatiota, ja muunnossääntöjen ollessa funktioita lähtömerkin parametrit vaikuttavat muunnossäännön tuottaman merkkijonon parametreihin.
Ensimmäiseksi tutkielmassa kerrotaan generatiivisista kieliopeista ja niiden toiminnasta. Toiseksi avataan musiikillisia käsitteitä, joita käytetään algoritmisen säveltämisen artikkeleissa. Kolmanneksi käsitellään artikkeleita, joissa generatiivisia kielioppeja on käytetty algoritmisessa säveltämisessä. Artikkeleista tarkastellaan niiden käyttämien kielioppien ominaisuuksia sekä musiikillisia tuloksia. Lopuksi esitetään johtopäätökset.
Tutkimuksen tuloksena on, että generatiivisilla kieliopeilla voi parhaimmillaan säveltää järkevän kuuloista moniäänistä musiikkia, kunhan kieliopit ovat tarpeeksi monipuolisia. Tällä tavoin sävelletty musiikki ei kuitenkaan yleisesti ole yhtä hyvää, kuin ihmisen säveltämä. Osassa artikkeleista generatiivisia kielioppeja oli tyydytty käyttämään vain osana algoritmisen säveltämisen prosessia. Artikkeleissa toistuu useita kielioppien ominaisuuksia, jotka tukevat säveltämistä: Satunnaisesti valitut muunnossäännöt tuovat vaihtelua sävellyksiin. Merkkien parametrisoinnilla saadaan kielioppiin sisällytettyä enemmän informaatiota, ja muunnossääntöjen ollessa funktioita lähtömerkin parametrit vaikuttavat muunnossäännön tuottaman merkkijonon parametreihin.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8639]