Kielihäiriön esiintyvyys nuorilla rikoksentekijöillä : Integroiva kirjallisuuskatsaus

Abstract

Nuoret rikoksentekijät ovat haavoittuvainen ryhmä, joiden kohdalla kielelliset häiriöt ovat alidiagnosoitu vaiva. Rikoksia tehneillä nuorilla ilmenee kielihäiriöitä selkeästi heidän ikätovereitaan runsaammin. Kielihäiriöön kuuluvat monimuotoiset kielelliset haasteet, jotka vaikuttavat henkilön jokapäiväisiin vuorovaikutustilanteisiin. Kielelliset vaikeudet jatkuvat kouluiässä ja usein vielä pitkällä aikuisuudessa. Poikkeuksia voi ilmetä kielen rakenteiden hallinnassa sekä kielen tarkoituksenmukaisessa käytössä. Aikuisuudessa kielihäiriöt voivat kaventaa henkilön ura- ja koulutusmahdollisuuksia. Kielelliset vaikeudet voivatkin osittain selittää nuorten rikoksentekijöiden ajautumista rikollisen elämäntavan piiriin. Tämän lisäksi kielihäiriö vaikuttaa nuorten toimintaan oikeudellisten prosessien sekä uusintarikollisuutta ehkäisevien kuntoutusohjelmien aikana.

Tämän integroivan kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia kielellisiä taitoja mittaavia arviointimenetelmiä on käytetty nuoria rikoksentekijöitä koskevassa tutkimuksessa sekä arvioida kielihäiriöiden esiintyvyyttä nuorten rikoksentekijöiden joukossa. Katsauksen aineisto koostui kymmenestä vertaisarvioidusta artikkelista, joissa tietoa nuorten kielellisistä taidoista oli kerätty määrällisin ja laadullisin menetelmin. Aineiston valinnassa tärkeimpinä kriteereinä toimivat artikkelien laadun lisäksi aineiston kattavuus. Aineiston analyysisissa hyödynnettiin sisällönanalyysia, jonka avulla ryhmiteltiin tutkimuskysymysten kannalta olennaista tietoa.

Katsauksen tulosten perusteella kielihäiriön esiintyvyys oli nuorten rikoksentekijöiden joukossa 20–60 %:n välillä. Kielihäiriöitä esiintyi enemmän tutkittavilla, jotka olivat syyllistyneet vakavampiin rikoksiin sekä nuorilla, joilla oli muita kielelliseen toimintaan vaikuttavia häiriöitä, vammoja tai sairauksia. Tutkimuksissa eniten käytettyjä arviointimenetelmiä olivat Clinical Evaluation of Language Fundamentals, Test of Language Competence sekä Test of Word Knowledge. Nuorten kielellisiä taitoja oli myös arvoitu haastattelujen, itsearvointien sekä havainnoinnin avulla.

Aikaisempien katsausten mukaisesti kielihäiriöiden esiintyvyys oli selvästi suurempi nuorten rikoksentekijöiden joukossa, kuin heidän ikätovereillaan. Tutkielman tulosten luotettavuutta lisää eri tutkimuksissa käytetyt yhteneväiset kielellisten taitojen arviointimenetelmät. Nuorten rikoksentekijöiden kanssa toimivien viranomaisten tietoisuutta kielellisistä vaikeuksista tulisi parantaa, jotta nuorille voitaisiin kohdistaa toimivia tukitoimia oikeudellisten prosessien aikana. Kielellisten taitojen kohentamiseen keskittymällä heidän olisi mahdollista hyötyä paremmin myös muista heille kohdistetuista palveluista. Tarkkaan laadituilla tukitoimilla olisi mahdollista vähentää nuorten rikoksentekijöiden uusintarikollisuutta ja edistää heidän hyvinvointiaan sekä osallisuutta yhteiskunnan jäseninä. Tutkielman tulosten perusteella myös Suomessa olisi merkityksellistä tutkia nuorten rikoksentekijöiden kielellistä osaamista sekä puheterapian ja kielellisen tuen tarvetta.