Sosiaaliset kameleontit – Kulttuurinen ja sosiaalinen pääoma sekä luokka-aseman muutokset nuorten aikuisten elämänkuluissa

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoitus on tutkia yhteiskuntaluokan rakentumista. Yhteiskuntaluokkaa tutkitaan sosiaalisen ja kulttuurisen pääoman käsitteiden kautta. Tutkimuksessa selvitetään, miten tutkimukseen osallistuneet työväenluokkaiset, yliopistossa opiskelleet nuoret aikuiset merkityksellistävät sosiaalisen ja kulttuurisen pääoman muotoutumista omassa elämänkulussaan. Tämän lisäksi tarkastellaan sosiaalisen ja kulttuurisen pääoman suhdetta elämänkulkua rytmittäviin koulutusvalintoihin.

Tutkielma on laadullinen tutkimus, jonka aineisto koostuu kahdeksan nuoren aikuisen teemahaastattelusta. Haastattelut toteutettiin etäyhteydellä, sillä aineisto kerättiin koronapandemian aikana, jolloin lähikontakteja tuli välttää. Aineisto on analysoitu teoriaohjaavan sisällönanalyysin menetelmiä mukaille. Analysoitu aineisto esitetään elämänkulullisessa järjestyksessä lapsuudesta nuoreen aikuisuuteen.

Tulosten perusteella nuorten aikuisten elämänkulut ovat monimuotoisia sosiaalisen ja kulttuurisen pääoman sekä luokka-aseman näkökumista tarkasteltuna. Elämänkulullinen lähestymistapa mahdollisti luokka-asemaan liittyvien muutosten tarkastelun, joka toi esiin erityisesti kulttuurisen pääoman kertymisen elämänkulun aikana. Kulttuurista pääomaa kertyi elämänkulun aikana muun muassa sosiaalisissa suhteissa, vapaa-ajalla sekä instituutioiden piirissä. Sosiaalinen pääoma, eli haastateltavien elämään kuuluneet sosiaaliset suhteet ja verkostot, muodostivat resurssin, joka tarjosi tukea koulupolulla etenemiseen ja erilaisten valintojen tekemiseen. Nuoret aikuiset nojasivat sosiaaliseen pääomaansa koulutusvalintojen hetkellä ja opintojen aikana.

Nuorina aikuisina haastateltavat kuvailevat luokka-asemaansa joustavaksi ja monimuotoiseksi. He tunnistavat elämässään työväenluokkaista kulttuurista pääomaa ja keskiluokkaista kulttuurista pääomaa. Heidän sosiaalinen pääomansa koostuu työväenluokkaisesta ja keskiluokkaisesta sosiaalisesta pääomasta. Eläminen kahdessa luokkakulttuurissa toimii resurssina, joka mahdollistaa laajan näkökulman yhteiskuntaan sekä joustavuutta toimintatavoissa. Samaan aikaan se luo elämään ristivetoa, kun on vaikea määrittää, mihin luokkakulttuuriin samastuu tai kuuluu vahvimmin.