Kokoonpanotuotannon varastonhallinnan ja materiaalivirtojen kehittäminen
Starck, Eero (2024)
Starck, Eero
2024
Konetekniikan DI-ohjelma - Master's Programme in Mechanical Engineering
Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta - Faculty of Engineering and Natural Sciences
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-06-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202405316565
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202405316565
Tiivistelmä
Tämä diplomityö tehtiin suurelle suomalaiselle valmistavan teollisuuden yritykselle. Työn kohteena oli yksi tämän yrityksen tuotannoista, jonka materiaalivirroissa, varastossa ja sen hallinnassa oli havaittu haasteita. Nämä haasteet liittyivät materiaalien hukkumiseen, saldoseurannan virheisiin ja liian hitaisiin varastotoimintoihin. Haasteiden oli havaittu aiheuttavan kuormittavaa selvittelyä, lisätyötä ja pahimmillaan tuotantokatkoksia sekä viivästyneitä toimituksia. Diplomityön tavoitteeksi asetettiin selvittää, miten kohdetuotannon materiaalivirtoja ja varastonhallintaa voitaisiin kehittää.
Työn tavoitteeseen pyrittiin kartoittamalla mitä kaikkia haasteita kehityskohteessa koetaan, mitkä näistä ovat vaikuttavimpia ja miten vaikuttavimpia haasteita voisi kehittää. Koettuja haasteita selvitettiin tarkastelemalla käytössä olevista tietojärjestelmistä saatavilla olevaa dataa, havainnoimalla tuotannon ja varaston työntekijöitä sekä järjestämällä koettuihin haasteisiin keskittyvä workshop-päivä kohdetuotannon varaston parissa työskenteleville työntekijöille. Eri haasteita löydettiin suuri määrä, joista merkittävää osaa ei toimeksiantajayrityksessä aiemmin tiedostettu.
Haasteiden kokonaisuudesta määritettiin vaikuttavimmat haasteet tarkastelemalla niiden välisiä syy-seuraussuhteita DSM-matriisin avulla. Vaikuttavimmaksi haasteeksi määritettiin epäselvä vastuunjako. Muita vaikuttavimpia haasteita olivat vääränlaisten tietojärjestelmien käyttö, näkyvyyden puute, puutteellinen data, puutteellinen tiedonkulku sidosryhmien välillä, tiedon henkilöityminen, kehitystyön puutteelliset resurssit, luottamuspula, materiaalien hukkuminen ja nimikedatan huono laatu.
Vaikuttavimpia haasteita analysoitiin ja niille laadittiin kehitysehdotuksia. Vaikuttavimman yksittäisen haasteen, epäselvän vastuunjaon, helpottamiseksi esitettiin varastotoimintojen keskittämistä logistiikkapalvelutarjoajalle, varastonhallinta- ja kehitystiimin muodostamista sekä prosessimääritysten läpikäyntiä. Muille haasteille esitettiin joukko kehitysehdotuksia tietojärjestelmien käyttöön ja ohjeistuksiin, datan saatavuuden kartoittamiseen, irrallisten Excel-tiedostojen käytön tarkasteluun sekä varastomääritysten tutkimiseen. Esitettyjen kehitystoimien toteuttamisen vaatimia resursseja sekä niillä mahdollisesti saatavaa kehitystä arvioitiin. Varastotoimintojen keskittäminen ja prosessimääritysten läpikäynti arvioitiin vaativimmiksi kehityshankkeiksi mutta niillä potentiaalisesti saavutettava kehitys suurimmaksi.
Jatkotutkimussuosituksena toimeksiantajayritykselle suositellaan MES- ja WMS järjestelmien käyttöönoton kartoitusta sekä varastoautomaattien ja ERP:n välisen integraation selvittämistä. Lisäksi toimeksiantajayritystä kehotetaan tarkastelemaan kriittisesti standardimateriaalien projektikohtaista korvamerkitsemistä, mihin tässä tutkimuksessa törmättiin. Mikäli toimeksiantaja toteuttaa työssä esitettyjä kehitysehdotuksia, on kehityskohteen varastonhallinnassa ja materiaalivirroissa odotettavissa merkittävää parannusta.
Työn tavoitteeseen pyrittiin kartoittamalla mitä kaikkia haasteita kehityskohteessa koetaan, mitkä näistä ovat vaikuttavimpia ja miten vaikuttavimpia haasteita voisi kehittää. Koettuja haasteita selvitettiin tarkastelemalla käytössä olevista tietojärjestelmistä saatavilla olevaa dataa, havainnoimalla tuotannon ja varaston työntekijöitä sekä järjestämällä koettuihin haasteisiin keskittyvä workshop-päivä kohdetuotannon varaston parissa työskenteleville työntekijöille. Eri haasteita löydettiin suuri määrä, joista merkittävää osaa ei toimeksiantajayrityksessä aiemmin tiedostettu.
Haasteiden kokonaisuudesta määritettiin vaikuttavimmat haasteet tarkastelemalla niiden välisiä syy-seuraussuhteita DSM-matriisin avulla. Vaikuttavimmaksi haasteeksi määritettiin epäselvä vastuunjako. Muita vaikuttavimpia haasteita olivat vääränlaisten tietojärjestelmien käyttö, näkyvyyden puute, puutteellinen data, puutteellinen tiedonkulku sidosryhmien välillä, tiedon henkilöityminen, kehitystyön puutteelliset resurssit, luottamuspula, materiaalien hukkuminen ja nimikedatan huono laatu.
Vaikuttavimpia haasteita analysoitiin ja niille laadittiin kehitysehdotuksia. Vaikuttavimman yksittäisen haasteen, epäselvän vastuunjaon, helpottamiseksi esitettiin varastotoimintojen keskittämistä logistiikkapalvelutarjoajalle, varastonhallinta- ja kehitystiimin muodostamista sekä prosessimääritysten läpikäyntiä. Muille haasteille esitettiin joukko kehitysehdotuksia tietojärjestelmien käyttöön ja ohjeistuksiin, datan saatavuuden kartoittamiseen, irrallisten Excel-tiedostojen käytön tarkasteluun sekä varastomääritysten tutkimiseen. Esitettyjen kehitystoimien toteuttamisen vaatimia resursseja sekä niillä mahdollisesti saatavaa kehitystä arvioitiin. Varastotoimintojen keskittäminen ja prosessimääritysten läpikäynti arvioitiin vaativimmiksi kehityshankkeiksi mutta niillä potentiaalisesti saavutettava kehitys suurimmaksi.
Jatkotutkimussuosituksena toimeksiantajayritykselle suositellaan MES- ja WMS järjestelmien käyttöönoton kartoitusta sekä varastoautomaattien ja ERP:n välisen integraation selvittämistä. Lisäksi toimeksiantajayritystä kehotetaan tarkastelemaan kriittisesti standardimateriaalien projektikohtaista korvamerkitsemistä, mihin tässä tutkimuksessa törmättiin. Mikäli toimeksiantaja toteuttaa työssä esitettyjä kehitysehdotuksia, on kehityskohteen varastonhallinnassa ja materiaalivirroissa odotettavissa merkittävää parannusta.