Kotitalouksien ruokahävikki sekä lajitellun biojätteen biokaasupotentiaali

Abstract

Ruokahävikki on maailmanlaajuinen ongelma, joka aiheuttaa ylimääräisiä kasvihuonekaasupäästöjä ja kuluttaa resursseja turhaan elintarvikeketjun jokaisessa vaiheessa. Noin kolmannes kaikesta ruoasta globaalisti päätyy jätteeksi. Noin kaksi miljardia ihmistä ympäri maailman elää keskivaikeassa tai vakavassa ruokaturvattomuudessa.

Tässä kandidaatintyössä tehdään kirjallisuuskatsaus, jossa perehdytään ruokahävikkiä synnyttäviin tekijöihin sekä Suomessa että maailmalla. Työssä syvennytään kotitalouksissa syntyvään ruokahävikkiin. Työssä käsitellään ruokahävikin vaikutuksia yhteiskuntaan sekä Suomen viranomaisten suhtautumista ruokahävikkiongelmaan. Tämän lisäksi työssä tarkastellaan biokaasun energiateknisiä ominaisuuksia sekä biokaasun tuotantoa ja käyttöä Suomessa.

Työssä suoritetaan ruokahävikin seurantatutkimus, jossa seurataan kahden oululaisen kerrostaloyhtiön polttokelpoisen jätteen jäteastian ruokahävikkisisältöä kolmen viikon ajan. Seurantatutkimuksessa pyritään selvittämään kotitalouksien ruokahävikin määrää ja laatua sekä vertaamaan saatuja tuloksia valtakunnallisiin arvioihin kotitalouksien ruokahävikkimäärästä. Tämän lisäksi suoritetaan laskenta, jolla arvioidaan, kuinka paljon seurantatutkimuksessa todettu hävikkimäärä tuottaisi biokaasua biokaasureaktorissa, jos se olisi lajiteltu polttokelpoisen jätejakeen sijaan biojäteastiaan.

Seurantatutkimuksessa löydettiin kolmen viikon ajalta yhteensä 28,4 kilogrammaa ruokahävikkiä, josta suurin osa todettiin aistinvaraisesti syömäkelpoiseksi. Ruokahävikki oli laadultaan monipuolista; jätejae sisälsi kaikkia elintarvikelajeja tuoreista kasviksista leipään ja lihatuotteisiin. Huomattava osa ruokahävikistä oli jätteen seassa avaamattomissa pakkauksissa, joiden päiväysmerkinnät olivat umpeutuneet. Kotitaloudet päätyvät hylkäämään elintarvikkeita useista syistä; ruoka voi pilaantua kotona, kun sitä jää syömättä esimerkiksi kulutuskäyttäytymisen tai säilytystoimenpiteiden seurauksena, ruokaa heitetään roskiin silkasta välinpitämättömyydestä ja ruoasta luovutaan pakkausmerkintöjen päivämäärien umpeutuessa.

Elintarvikkeiden pakkausmerkintöjä ja tuotteiden päiväystoimintatapoja tulisi yleisesti tarkastella uudelleen, sillä ne voivat aiheuttaa sekaannusta kuluttajissa; usein hylätty ruoka on hylkäämishetkellä täysin syömäkelpoista. Myös kulutustottumuksia tulisi seurata elintarvikkeiden suhteen valtakunnallisesti, jotta ruokahävikin määrää saataisiin tulevaisuudessa vähennettyä.