Asuntojen muunneltavuus ja sen kannattavuus talouden ja ympäristön näkökulmasta
Sivula, Max (2024)
Sivula, Max
2024
Rakennustekniikan kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Civil Engineering
Rakennetun ympäristön tiedekunta - Faculty of Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-06-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202405306530
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202405306530
Tiivistelmä
Muunneltavuutta tarjoavilla asunnoilla vastataan väestörakenteen muuttuessa tulevaisuuden asumisen haasteisiin paremman elinkaaren aikaisen toimivuuden ja käyttötarpeisiin vastaavuuden avulla. Muunneltavuus on toimisto- ja toimitilarakentamisessa huomattavasti yleisempää kuin asuinrakentamisessa ja tutkimusta asuntojen muunneltavuuden kannattavuudesta taloudellisista ja ympäristöllisistä näkökulmista on vielä suhteellisen vähän. Tässä kandidaatintyössä tutkittiin muunneltavuutta tarjoavia rakenne- ja suunnitteluratkaisuita sekä niiden taloudellisia ja ympäristöllisiä vaikutuksia. Kandidaatintyössä selvitettiin myös muunneltavuuden kehitystä muutaman vuosikymmenen aikana sekä perehdyttiin muunneltavuuden tämänhetkiseen tilanteeseen.
Kandidaatintyö toteutettiin kirjallisuustutkimuksena ja data-analyysinä. Kirjallisuusaineistona käytettiin aikaisempaa tutkimusta muunneltavuudesta, muuntojoustavuudesta ja asuinrakentamisen kehittämisestä, rakennusalan yhdistysten ja yritysten julkaisuja sekä aiheeseen liittyviä artikkeleita. Data-analyysin aineistona toimi Elementtitehdas A:n laatima betonielementtihinnasto tutkimuksessa tuotetun materiaalin pohjalta. Kandidaatintyössä vastataan päätutkimuskysymykseen, millaista muunneltavuutta on ja mitä vaikutuksia sillä on talouden ja ympäristön näkökulmasta. Muunneltavina ratkaisuina esitellään pilarirunko, Duo-asunnot ja erilaiset muunneltavuutta tarjoavat varaukset. Kustannuslaskelmaa käytettiin pilari -runkoisten ja kantavaseinä -runkoisten asuinkerrostalojen kustannuserojen vertailuun.
Tutkimuksen perusteella muunneltavuus asuinrakentamisessa on melko uusi ilmiö, ja sitä on Suomessa alkanut 2000-luvulta lähtien esiintymään asuinrakentamisessa. Viimeisimmän vuosikymmenen aikana muunneltavia asuntoja on ollut tarjolla enemmän ja uusia on alettu rakentamaan lisää. Muunneltavuutta on ennen pidetty kalliina sen hyötyihin nähden, mutta tämän tutkimuksen perusteella näin ei voida enää olettaa olevan. Tutkimuksen perusteella muunneltavuudesta on merkittävää hyötyä vuokrausliiketoiminnassa, jossa käyttöasteella ja mahdollisimman hyvällä käyttötarpeisiin vastaavuudella muuttuvassa väestötilanteessa on suuri merkitys. Muunneltavuuden edellytyksenä on, että muunneltavaa tilaa on riittävästi ja sen hyödyt kasvavat tilan kasvaessa, siksi vuokrausliiketoimintaa harjoittavan kannattaa omistaa kiinteistöstä mahdollisimman paljon itse. Tutkimuksen mukaan myös korkeassa rakentamisessa muunneltavalla pilarirungolla on saatu aikaan kustannussäästöjä rakennusajan lyhentyessä. Ympäristön näkökulmasta muunneltavuudella saadaan rakennuksen käyttöikää pidennettyä monipuolisemman käyttötarpeisiin vastaavuuden ja paremman elinkaaren aikaisen toimivuuden takia. Pilari -rungossa käytetyn betonin määrä on pienempi väliseinien osalta kuin kantavaseinä -runkoisessa asuinkerrostalossa, jolloin betonista aiheutuvat hiilidioksidipäästöt ovat myös pienemmät. Jatkotutkimusta asuntojen muunneltavuuden kustannuksista kannattaisi tehdä lisää, koska siitä ei ole vielä paljoa tutkimustietoa. Kustannustehokkaampaa ratkaisumallia pilaripalkkirungolle asuinrakennuskäyttöön kannattaisi myös tutkia lisää, sillä tässä tutkimuksessa tehty esimerkki pyrki osoittamaan muunneltavuuden mahdollisuuksia helposti ymmärrettävässä muodossa eikä siksi ollut kustannustehokkaimmasta päästä. Jatkotutkimusta muunneltavuuden ympäristöystävällisyydestä kannattaisi myös tehdä, mikäli muunneltavat asunnot saavuttavat lisäsuosiota.
Kandidaatintyö toteutettiin kirjallisuustutkimuksena ja data-analyysinä. Kirjallisuusaineistona käytettiin aikaisempaa tutkimusta muunneltavuudesta, muuntojoustavuudesta ja asuinrakentamisen kehittämisestä, rakennusalan yhdistysten ja yritysten julkaisuja sekä aiheeseen liittyviä artikkeleita. Data-analyysin aineistona toimi Elementtitehdas A:n laatima betonielementtihinnasto tutkimuksessa tuotetun materiaalin pohjalta. Kandidaatintyössä vastataan päätutkimuskysymykseen, millaista muunneltavuutta on ja mitä vaikutuksia sillä on talouden ja ympäristön näkökulmasta. Muunneltavina ratkaisuina esitellään pilarirunko, Duo-asunnot ja erilaiset muunneltavuutta tarjoavat varaukset. Kustannuslaskelmaa käytettiin pilari -runkoisten ja kantavaseinä -runkoisten asuinkerrostalojen kustannuserojen vertailuun.
Tutkimuksen perusteella muunneltavuus asuinrakentamisessa on melko uusi ilmiö, ja sitä on Suomessa alkanut 2000-luvulta lähtien esiintymään asuinrakentamisessa. Viimeisimmän vuosikymmenen aikana muunneltavia asuntoja on ollut tarjolla enemmän ja uusia on alettu rakentamaan lisää. Muunneltavuutta on ennen pidetty kalliina sen hyötyihin nähden, mutta tämän tutkimuksen perusteella näin ei voida enää olettaa olevan. Tutkimuksen perusteella muunneltavuudesta on merkittävää hyötyä vuokrausliiketoiminnassa, jossa käyttöasteella ja mahdollisimman hyvällä käyttötarpeisiin vastaavuudella muuttuvassa väestötilanteessa on suuri merkitys. Muunneltavuuden edellytyksenä on, että muunneltavaa tilaa on riittävästi ja sen hyödyt kasvavat tilan kasvaessa, siksi vuokrausliiketoimintaa harjoittavan kannattaa omistaa kiinteistöstä mahdollisimman paljon itse. Tutkimuksen mukaan myös korkeassa rakentamisessa muunneltavalla pilarirungolla on saatu aikaan kustannussäästöjä rakennusajan lyhentyessä. Ympäristön näkökulmasta muunneltavuudella saadaan rakennuksen käyttöikää pidennettyä monipuolisemman käyttötarpeisiin vastaavuuden ja paremman elinkaaren aikaisen toimivuuden takia. Pilari -rungossa käytetyn betonin määrä on pienempi väliseinien osalta kuin kantavaseinä -runkoisessa asuinkerrostalossa, jolloin betonista aiheutuvat hiilidioksidipäästöt ovat myös pienemmät. Jatkotutkimusta asuntojen muunneltavuuden kustannuksista kannattaisi tehdä lisää, koska siitä ei ole vielä paljoa tutkimustietoa. Kustannustehokkaampaa ratkaisumallia pilaripalkkirungolle asuinrakennuskäyttöön kannattaisi myös tutkia lisää, sillä tässä tutkimuksessa tehty esimerkki pyrki osoittamaan muunneltavuuden mahdollisuuksia helposti ymmärrettävässä muodossa eikä siksi ollut kustannustehokkaimmasta päästä. Jatkotutkimusta muunneltavuuden ympäristöystävällisyydestä kannattaisi myös tehdä, mikäli muunneltavat asunnot saavuttavat lisäsuosiota.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8798]