Melun terveysvaikutusten sosioekonomiset erot
Laakso, Silja (2024)
Laakso, Silja
2024
Terveystieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Health Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-06-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202405306486
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202405306486
Tiivistelmä
Melulle altistuminen on lisääntynyt ja altistumisen on todettu olevan voimakkainta alemmassa sosioekonomisessa asemassa olevilla. Melu voi aiheuttaa haittaa ihmisen terveydelle niin lyhytaikaisen kuin pitkäaikaisen altistumisen seurauksena. Lisäksi haavoittuvassa asemassa olevilla terveyshaitat saattavat olla yleisempiä ja vakavampia kuin muulla väestöllä. Samaan aikaan sosioekonomiset terveyserot ovat lisääntyneet, mikä on monissa yhteiskunnissa ongelma väestön terveyden edistämiselle ja eriarvoisuuden vähentämiselle. Melualtistuksen epätasaisen jakautumisen voidaan arvella johtavan terveysvaikutusten eriarvoisuuteen ja olevan yksi vaikuttava tekijä sosioekonomisten terveyserojen lisääntymisen taustalla. Tämän tutkielman tarkoituksena oli tuottaa tietoa kaupunkialueilla ja työympäristössä muodostuvan melun terveysvaikutuksista sekä näiden terveysvaikutusten mahdollisista sosioekonomisista eroista.
Tutkielma toteutettiin aiempaan tutkimukseen perustuvana narratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Katsauksen avulla vastattiin tutkimuskysymykseen ”Miten sosioekonominen asema on yhteydessä melun terveysvaikutuksiin?”. Kirjallisuushaku toteutettiin tietokannoissa Web Of Science ja Scopus. Kirjallisuushaun ja käsihaun perusteella katsaukseen valikoitui 23 tutkimusta. Tulokset jaoteltiin ympäristömelun terveysvaikutusten ja työympäristön melun terveysvaikutusten mukaan. Sosioekonominen asema oli yhteydessä kahdeksaan ympäristömelun terveysvaikutukseen kahdeksan tutkimuksen perusteella. Kolmessa tutkimuksessa yhteyttä ei löytynyt. Työympäristön melun seitsemän eri terveysvaikutusta ja sosioekonominen olivat yhteydessä kymmenen tutkimuksen mukaan. Neljässä tutkimuksessa yhteyttä ei löytynyt. Sosioekonomisen aseman ja melun terveysvaikutusten yhteys vahvistettiin siten, että alemmassa sosioekonomisessa olevilla havaittiin useammin terveyshaittaa.
Katsauksen tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että melu on yksi sosioekonomisten terveyserojen muodostumiseen vaikuttavista tekijöistä sekä kaupunkiympäristön melun että työympäristön melun osalta. Tutkimustulokset osoittivat enimmäkseen selvää yhteyttä melun terveysvaikutusten ja sosioekonomisen aseman välillä, mutta tuloksissa esiintyi myös hieman vaihtelevuutta. Tuloksen vahvistamiseksi tarvitaan lisää tutkimusnäyttöä sosioekonomisen aseman ja melun terveysvaikutusten yhteydestä. Aihe kaipaa lisää jatkotutkimusta, sillä sosioekonomiset terveyserot ovat syventymässä ja erilaiset terveysriskit saattavat kasaantua alemmassa asemassa olevilla. Tulevaisuudessa tulisi selvittää tarkemmin sosioekonomisten terveyserojen mekanismeja eli millä tavoin melu aiheuttaa enemmän tai vakavampia terveysvaikutuksia alemmassa sosioekonomisessa asemassa oleville. Lisääntyvää tietoa terveyserojen muodostumisen mekanismeista voidaan hyödyntää terveyserojen kaventamiseen tähtäävässä toiminnassa. Tutkielman tuloksia voidaan hyödyntää lisäksi kaupunkisuunnittelussa, rakentamisen ja asumisen suunnittelussa sekä työympäristön säädösten ja ergonomian kehittämisessä.
Tutkielma toteutettiin aiempaan tutkimukseen perustuvana narratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Katsauksen avulla vastattiin tutkimuskysymykseen ”Miten sosioekonominen asema on yhteydessä melun terveysvaikutuksiin?”. Kirjallisuushaku toteutettiin tietokannoissa Web Of Science ja Scopus. Kirjallisuushaun ja käsihaun perusteella katsaukseen valikoitui 23 tutkimusta. Tulokset jaoteltiin ympäristömelun terveysvaikutusten ja työympäristön melun terveysvaikutusten mukaan. Sosioekonominen asema oli yhteydessä kahdeksaan ympäristömelun terveysvaikutukseen kahdeksan tutkimuksen perusteella. Kolmessa tutkimuksessa yhteyttä ei löytynyt. Työympäristön melun seitsemän eri terveysvaikutusta ja sosioekonominen olivat yhteydessä kymmenen tutkimuksen mukaan. Neljässä tutkimuksessa yhteyttä ei löytynyt. Sosioekonomisen aseman ja melun terveysvaikutusten yhteys vahvistettiin siten, että alemmassa sosioekonomisessa olevilla havaittiin useammin terveyshaittaa.
Katsauksen tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että melu on yksi sosioekonomisten terveyserojen muodostumiseen vaikuttavista tekijöistä sekä kaupunkiympäristön melun että työympäristön melun osalta. Tutkimustulokset osoittivat enimmäkseen selvää yhteyttä melun terveysvaikutusten ja sosioekonomisen aseman välillä, mutta tuloksissa esiintyi myös hieman vaihtelevuutta. Tuloksen vahvistamiseksi tarvitaan lisää tutkimusnäyttöä sosioekonomisen aseman ja melun terveysvaikutusten yhteydestä. Aihe kaipaa lisää jatkotutkimusta, sillä sosioekonomiset terveyserot ovat syventymässä ja erilaiset terveysriskit saattavat kasaantua alemmassa asemassa olevilla. Tulevaisuudessa tulisi selvittää tarkemmin sosioekonomisten terveyserojen mekanismeja eli millä tavoin melu aiheuttaa enemmän tai vakavampia terveysvaikutuksia alemmassa sosioekonomisessa asemassa oleville. Lisääntyvää tietoa terveyserojen muodostumisen mekanismeista voidaan hyödyntää terveyserojen kaventamiseen tähtäävässä toiminnassa. Tutkielman tuloksia voidaan hyödyntää lisäksi kaupunkisuunnittelussa, rakentamisen ja asumisen suunnittelussa sekä työympäristön säädösten ja ergonomian kehittämisessä.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8709]