Kuvapeli vai prinsessatarina? : Luottamuksen rakentaminen Tinderin uusissa vuorovaikutussuhteissa

Abstract

Sovelluksissa tapahtuva seuranhaku on nykypäivänä yhä yleisempää. Suomessa Tinder on yksi suosituimmista tarjolla olevista seuranhakusovelluksista, joissa ihmissuhteita pyritään muodostamaan perustuen käyttäjien itse luomiin profiileihin. Tinderin käyttöön liittyy paljon epävarmuutta lisääviä vuorovaikutuksen piirteitä, jotka hankaloittavat luottamuksen rakentamista sovelluksessa. Siispä tutkielmamme tutkimusongelma muodostui seuraavasti: Millaisia kokemuksia Tinderiä käyttävillä nuorilla aikuisilla on luottamuksen rakentamisesta Tinderin uusissa vuorovaikutussuhteissa? Lähestyimme tutkimusongelmaa kysymällä, millaiset Tinder-kulttuurin piirteet vaikuttavat luottamuksen rakentamiseen uusissa vuorovaikutussuhteissa, millaiset vuorovaikutukselliset tekijät Tinder-profiileissa vaikuttavat luottamuksen rakentamiseen ja millaisia luottamukseen vaikuttavia tekijöitä Tinder-keskustelujen eri vaiheissa ilmenee.

Toteutimme tutkimuksen järjestämällä kuusi puolistrukturoitua teemahaastattelua, joissa haastattelimme Tinderiä käyttäneitä ja siellä keskustelleita nuoria aikuisia. Analysoimme aineiston temaattisen analyysin mukaisesti. Tulosten analyysissä hyödynsimme Bergerin (1975) epävarmuuden vähentämisen teoriaa ja keskityimme erityisesti teorian aksioomiin. Teorian lisäksi hyödynsimme pikaluottamuksen (eng. swift trust) käsitettä, jolla tarkoitetaan lyhytaikaisesti syntyvää luottamusta. Jaottelimme tuloksia tutkimuskysymysten sekä aksioomien mukaisesti.

Tulokset osoittivat, että Tinderin kulttuuri ohjaa vuorovaikutuksen ja luottamuksen rakentumista. Sovellus nähtiin hyvin kuvakeskeisenä, ja päätökset itseä kiinnostavista profiileista tehtiin hyvin nopeasti. Tinderin vuorovaikutuskulttuurissa luottamuksen rakentamista hankaloittivat potentiaalisten kumppaniehdokkaiden suuri määrä sekä niin kutsuttu ghostaaminen. Sillä viitataan toimintaan, jossa henkilö torjuu keskustelukumppanin yksipuolisesti päättämällä lopettaa yhteydenpidon. Profiileissa luottamukseen vaikuttivat niin kuvissa kuin tekstissäkin esiintyvät asiat: tärkeitä olivat esimerkiksi profiilin aitous ja jaetun informaation määrä. Keskusteluvaiheessa ensivaikutelman merkitys korostui. Lisäksi keskustelussa luottamuksen rakentamiseen vaikuttivat tiedonsaanti, samaistumispinta sekä toisen huomioon ottaminen. Keskustelun päättymisen tavan ei merkittävästi katsottu vaikuttavan luottamuksen rakentamiseen muissa Tinder-keskusteluissa.

Tuloksista oli mahdollista päätellä, että Tinder ei ole otollinen alusta autenttisen luottamuksen rakentamiselle. Sen sijaan sovelluksessa syntyy pikaluottamusta, joka perustuu Tinderin käytön motiiveihin ja vuorovaikutukseen kohdistuviin odotuksiin. Luottamuksen rakentamista hankaloittaa erityisesti ghostaaminen, joka vaikuttaa sovellukseen kohdistuviin odotuksiin. Käyttäjät myös mukautuvat Tinderin vuorovaikutuskulttuuriin voimakkaasti. Esimerkiksi sellaiset henkilöt, jotka eivät muualla pitäisi vastaavaa käytöstä hyväksyttävänä, toimivat kuitenkin Tinderissä sen normien mukaisesti. Profiileita selatessa valintoja tehtiin ennen kaikkea mielenkiinnon, ei niinkään luottamuksen perusteella. Luottamuksen rakentamisen ajatellaankin alkavan vasta, kun ihmiset pääsevät vuorovaikutukseen keskenään. Tämä liittyy keskeisesti pikaluottamuksen käsitteeseen, sillä sitä ylläpidetään vuorovaikutuksessa, ja toisaalta suhteen pikaluottamus loppuu, kun vuorovaikutus päättyy.