Opettajien näkemykset maahanmuuttajalasten sopeutumisesta varhaiskasvatuksessa
Vihtelin, Elina (2024)
2024
Kasvatustieteiden kandidaattiohjelma, varhaiskasvatuksen opettaja - Bachelor´s Programme in Educational Studies, Early Childhood Education and Care
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-06-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202405306509
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202405306509
Tiivistelmä
Tutkimuksen aiheena on opettajien näkemykset maahanmuuttajalasten sopeutumisesta varhaiskasvatuksessa. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten sopeutuminen näkyy käytännössä varhaiskasvatuksessa. Sopeutumisesta eli akkulturaatiosta puhutaan silloin, kun kaksi kulttuuria kohtaavat. Akkulturaatioasennemallit ohjaavat sopeutumisen toteutumista. Sopeutumiseen vaikuttavat maahanmuuttajan omat ja lähimmäisten asenteet uutta kulttuuria kohtaan. Akkulturaatioasennemalli voidaankin jakaa neljään eri strategiaan: integraatioon, marginalisaatioon, separaatioon sekä assimilaatioon.
Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimi varhaiskasvatus sopeutumisen tukena. Keskeisinä käsitteinä tutkielmassa toimivat maahanmuuttajalapsi, sopeutuminen, varhaiskasvatus ja akkulturaatioasennemalli. Tutkimuskysymyksenä toimi: miten varhaiskasvatuksen opettajien mukaan maahanmuuttajalasten sopeutuminen näyttäytyy varhaiskasvatuksen arjessa? Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista tutkimusta. Aineisto kerättiin huhtikuussa 2021. Aineisto kerättiin haastattelemalla kolmea varhaiskasvatuksen opettajaa. Haastattelun tiedot analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla. Analyysia ohjasi tutkimuksessa Berryn (2006) akkulturaatioasennemalli.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että varhaiskasvatuksen opettajien haastatteluista saatujen vastausten perusteella, varhaiskasvatuksessa maahanmuuttajalapsilla näkyi integraatioon, assimilaatioon sekä separaatioon liittyviä akkulturaatioasennemalleja. Varhaiskasvatuksen opettajien ryhmissä näkyi kuitenkin vahvimmin integraatio, johon vaikutti maahanmuuttajalasten ikä. Kaikki haastatellut opettajat työskentelivät pienten lasten ryhmissä, jolloin kulttuuri-identiteetti on lapsilla vielä keskeneräinen. Tämä vaikutti akkulturaatioasennemallien näkyvyyteen haastateltavien ryhmissä.
Tutkimuksen tulokset mahdollistavat konkreettisten, varhaiskasvatuksessa sopeutumista edistävien toimien tarkastelun. Tutkimuksen mukaan haastateltavien ryhmissä sopeutumista tuettiin huomioimalla maahanmuuttajalasten kulttuurien arvoja ja sääntöjä, vanhemmilta saadun tiedon mukaisesti. Sopeutumista tuettiin esimerkiksi mahdollistamalla kulttuurisidonnaisia ruokavalioita, sekä pukeutumissääntöjä, myös varhaiskasvatuspäivän aikana. Varhaiskasvatuksessa mahdollistettiin oman äidinkielen käyttö mahdollisuuksien mukaan. Varhaiskasvatuksessa tuettiin maahanmuuttajalasten kielellistä kehitystä sekä vuorovaikutustaitoja. Tutkimuksen tulokset antavat lisää tietoa siitä, kuinka maahanmuuttajalasten sopeutumista tuetaan varhaiskasvatuksessa käytännössä.
Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimi varhaiskasvatus sopeutumisen tukena. Keskeisinä käsitteinä tutkielmassa toimivat maahanmuuttajalapsi, sopeutuminen, varhaiskasvatus ja akkulturaatioasennemalli. Tutkimuskysymyksenä toimi: miten varhaiskasvatuksen opettajien mukaan maahanmuuttajalasten sopeutuminen näyttäytyy varhaiskasvatuksen arjessa? Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista tutkimusta. Aineisto kerättiin huhtikuussa 2021. Aineisto kerättiin haastattelemalla kolmea varhaiskasvatuksen opettajaa. Haastattelun tiedot analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla. Analyysia ohjasi tutkimuksessa Berryn (2006) akkulturaatioasennemalli.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että varhaiskasvatuksen opettajien haastatteluista saatujen vastausten perusteella, varhaiskasvatuksessa maahanmuuttajalapsilla näkyi integraatioon, assimilaatioon sekä separaatioon liittyviä akkulturaatioasennemalleja. Varhaiskasvatuksen opettajien ryhmissä näkyi kuitenkin vahvimmin integraatio, johon vaikutti maahanmuuttajalasten ikä. Kaikki haastatellut opettajat työskentelivät pienten lasten ryhmissä, jolloin kulttuuri-identiteetti on lapsilla vielä keskeneräinen. Tämä vaikutti akkulturaatioasennemallien näkyvyyteen haastateltavien ryhmissä.
Tutkimuksen tulokset mahdollistavat konkreettisten, varhaiskasvatuksessa sopeutumista edistävien toimien tarkastelun. Tutkimuksen mukaan haastateltavien ryhmissä sopeutumista tuettiin huomioimalla maahanmuuttajalasten kulttuurien arvoja ja sääntöjä, vanhemmilta saadun tiedon mukaisesti. Sopeutumista tuettiin esimerkiksi mahdollistamalla kulttuurisidonnaisia ruokavalioita, sekä pukeutumissääntöjä, myös varhaiskasvatuspäivän aikana. Varhaiskasvatuksessa mahdollistettiin oman äidinkielen käyttö mahdollisuuksien mukaan. Varhaiskasvatuksessa tuettiin maahanmuuttajalasten kielellistä kehitystä sekä vuorovaikutustaitoja. Tutkimuksen tulokset antavat lisää tietoa siitä, kuinka maahanmuuttajalasten sopeutumista tuetaan varhaiskasvatuksessa käytännössä.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [10837]