Painotetun opetuksen luokalla opiskelun yhteys toisen asteen opintoihin
Juhela, Hertta (2024)
Juhela, Hertta
2024
Kasvatustieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-05-30
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202405306495
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202405306495
Tiivistelmä
Painotetulla opetuksella tarkoitetaan perusopetusta, jossa painotetun oppiaineen opetusta on enemmän. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia eroja toisen asteen koulutusvalinnoissa ja toiselle asteelle pääsemisessä on painotetun opetuksen luokalla opiskelleiden ja tavallisella perusopetuksen luokalla opiskelleiden välillä, kun taustamuuttujien vaikutusta on kontrolloitu näiden ryhmien välillä. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin, millaisia eroja eri painotusten välillä on toiselle asteelle pääsemisessä. Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että painotetun opetuksen luokalla opiskelleet oppilaat hakevat ja pääsevät tavallisella perusopetuksen luokalla opiskelleita enemmän lukioon. On myös havaittu, että akateemisessa painotuksessa opiskelleet oppilaat pääsevät useammin lukioon kuin ei-akateemisessa painotuksessa opiskelleet oppilaat. Tämän on kuitenkin oletettu johtuvan siitä, että samat taustatekijät, jotka ohjaavat nuoria valitsemaan lukiokoulutuksen, vaikuttavat myös painotettuun opetukseen hakeutumiseen peruskouluaikana.
Tutkimuksen aineisto oli 1232 oppilaan osaotos Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskus HEA:n Oppimaan oppiminen Helsingissä 2007–2016-pitkittäistutkimuksen valmiista kvantitatiivisesta aineistosta. Osaotos poimittiin parinkaltaistustekniikkaa (engl. propensity score matching) hyödyntäen ennen aineiston luovuttamista. Samalla kontrolloitiin äidinkielen, sukupuolen, äidin koulutustaustan ja osaamisen vaikutus. Osaotoksessa oli 616 painotetulla luokalla opiskellutta oppilasta, joista jokaiselle löytyi edellä mainittujen taustamuuttujien osalta samankaltainen tavallisella perusopetuksen luokalla opiskellut vastinpari. Aineisto analysoitiin määrällisesti ja analyysimenetelmäksi valittiin ristiintaulukointi khiin neliön testillä (χ² -testi). Lisäksi parinkaltaistustekniikan toimivuutta tarkasteltiin riippumattomien tapausten t-testillä.
Tutkimuksen tulosten mukaan painotetun opetuksen luokalla opiskelleet oppilaat sekä hakivat että pääsivät prosentuaalisesti enemmän lukioon kuin tavallisessa perusopetuksessa opiskelleet oppilaat. Koska taustamuuttujien vaikutus oli kontrolloitu, voidaan todeta, etteivät erot toisen asteen opinnoissa näiden ryhmien välillä selity kokonaan taustatekijöillä. Tulokset osoittivat myös, että akateemisista painotuksista päästiin enemmän lukioon kuin ei-akateemista painotuksista ja taidepainotuksista päästiin lukioon liikuntapainotusta enemmän. Liikuntapainotuksesta päästiin lukioon prosentuaalisesti yhtä usein kuin tavallisesta perusopetuksesta. Painotetun opetuksen luokilla on siis mahdollisesti koulutuksellista tasa-arvoa heikentävä vaikutus, sillä erityisesti akateemisista painotuksista lukioon pääseminen oli tavallisia perusopetuksen luokkia yleisempää.
Tutkimuksen aineisto oli 1232 oppilaan osaotos Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskus HEA:n Oppimaan oppiminen Helsingissä 2007–2016-pitkittäistutkimuksen valmiista kvantitatiivisesta aineistosta. Osaotos poimittiin parinkaltaistustekniikkaa (engl. propensity score matching) hyödyntäen ennen aineiston luovuttamista. Samalla kontrolloitiin äidinkielen, sukupuolen, äidin koulutustaustan ja osaamisen vaikutus. Osaotoksessa oli 616 painotetulla luokalla opiskellutta oppilasta, joista jokaiselle löytyi edellä mainittujen taustamuuttujien osalta samankaltainen tavallisella perusopetuksen luokalla opiskellut vastinpari. Aineisto analysoitiin määrällisesti ja analyysimenetelmäksi valittiin ristiintaulukointi khiin neliön testillä (χ² -testi). Lisäksi parinkaltaistustekniikan toimivuutta tarkasteltiin riippumattomien tapausten t-testillä.
Tutkimuksen tulosten mukaan painotetun opetuksen luokalla opiskelleet oppilaat sekä hakivat että pääsivät prosentuaalisesti enemmän lukioon kuin tavallisessa perusopetuksessa opiskelleet oppilaat. Koska taustamuuttujien vaikutus oli kontrolloitu, voidaan todeta, etteivät erot toisen asteen opinnoissa näiden ryhmien välillä selity kokonaan taustatekijöillä. Tulokset osoittivat myös, että akateemisista painotuksista päästiin enemmän lukioon kuin ei-akateemista painotuksista ja taidepainotuksista päästiin lukioon liikuntapainotusta enemmän. Liikuntapainotuksesta päästiin lukioon prosentuaalisesti yhtä usein kuin tavallisesta perusopetuksesta. Painotetun opetuksen luokilla on siis mahdollisesti koulutuksellista tasa-arvoa heikentävä vaikutus, sillä erityisesti akateemisista painotuksista lukioon pääseminen oli tavallisia perusopetuksen luokkia yleisempää.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8935]