Itin työkave'ista isin työkaveriksi : Translatorisuus varhaiskasvatuksen kontekstissa
Nuutinen, Marke (2024)
2024
Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen maisteriohjelma - Master's Programme in Multilingual Communication and Translation Studies
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-06-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202405296453
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202405296453
Tiivistelmä
Tämän tutkielman tarkoituksena on tuoda esille suomalaisessa päiväkodissa järjestetyssä varhaiskasvatuksessa esiintyvää translatorisuutta eli kääntämiseen liittyviä ilmiöitä ja toimintaa. Varhaiskasvatuksen vuorovaikutusta ei ole aiemmin tutkittu translatorisuuden näkökulmasta, vaan lähtökohtana on ollut pikemminkin pedagogiikka. Tutkimuskysymykseni ovat seuraavat: 1. Millaisia translatorisuuden ilmentymiä varhaiskasvatuksen kontekstissa on havaittavissa? 2. Millaisia ominaispiirteitä havaitulla translatorisella toiminnalla eli päiväkotikääntämisellä on? 3. Edistääkö päiväkotikääntäminen lasten osallisuutta havainnoiduissa tilanteissa?
Varhaiskasvatuksen viestintään liittyvän translatorisuuden määrittelyssä ja hahmottamisessa olen hyödyntänyt alun perin ammattikääntäjän toimintaa kuvaavaa Justa Holz-Mänttärin translatorisen toiminnan teoriaa sekä tähän teoriaan liittyviä termejä viestinkantaja ja viestinkantajayhdistelmä. Sovelsin myös muita kuin kieltenvälistä kääntämistä kuvaavia teorioita varhaiskasvatuksen monipuolisena näyttäytyvän vuorovaikutuksen eri ilmiöiden tarkastelussa. Näistä keskeisimpiä olivat Roman Jakobsonin intralingvaalisen, interlingvaalisen ja intersemioottisen kääntämisen käsitteet ja muun muassa Liisa Tiittulan ja Maija Hirvosen useampaankin modaliteettiin ulottuvan kääntämisen kuvaus. Tarkastelin eräiden havaittujen viestinkantajien funktioita L. Jegensdorfin alun perin visuaalisten materiaalin funktioiden tutkimiseen laaditulla mallilla. Lasten osallisuuden arvioinnissa hyödynsin H. Shierin viisiportaista osallisuuden mallia.
Tutkielmani aineisto on hankittu valokuvaamalla päiväkoti- ja esiopetusryhmien tiloista löytyviä erilaisia translatorisesti kiinnostavia kuva- ja tekstimateriaaleja sekä havainnoimalla kahden esiopetusryhmän aamupiirituokioita ja videoimalla nämä tuokiot. Aineiston tarkastelussa on keskitytty päiväkodin henkilökunnan ja lasten väliseen sekä lasten keskinäiseen vuorovaikutukseen. Sekä valokuvamateriaalin että litteroidun videomateriaalin jäsentämisessä hyödynsin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Tarkastelun tuloksena löytyi runsaasti erilaisia visuaalisia, auditiivisia sekä kinesteettis-taktiilisia viestinkantajia, joiden tarkoituksena on ohjata lapsia, opettaa heitä tai mahdollistaa vuorovaikutus. Viestinkantajia hyödynnettiin luontevina osina vuorovaikutusta, samoin kuin niin ikään havaittua intralingvaalista kääntämistä. Havainnoissani korostui varhaiskasvatuksen työntekijöille välttämättömän asiantuntijuuden merkitys viestinnän suunnittelussa ja toteutuksessa, mikä muistuttaa Holz-Mänttärin kuvaamaa ammattikääntäjän työssä vaadittua asiantuntijuutta. Translatorisuuden merkityksen selvittäminen lasten osallisuudelle vaatii jatkotutkimuksia.
Varhaiskasvatuksen viestintään liittyvän translatorisuuden määrittelyssä ja hahmottamisessa olen hyödyntänyt alun perin ammattikääntäjän toimintaa kuvaavaa Justa Holz-Mänttärin translatorisen toiminnan teoriaa sekä tähän teoriaan liittyviä termejä viestinkantaja ja viestinkantajayhdistelmä. Sovelsin myös muita kuin kieltenvälistä kääntämistä kuvaavia teorioita varhaiskasvatuksen monipuolisena näyttäytyvän vuorovaikutuksen eri ilmiöiden tarkastelussa. Näistä keskeisimpiä olivat Roman Jakobsonin intralingvaalisen, interlingvaalisen ja intersemioottisen kääntämisen käsitteet ja muun muassa Liisa Tiittulan ja Maija Hirvosen useampaankin modaliteettiin ulottuvan kääntämisen kuvaus. Tarkastelin eräiden havaittujen viestinkantajien funktioita L. Jegensdorfin alun perin visuaalisten materiaalin funktioiden tutkimiseen laaditulla mallilla. Lasten osallisuuden arvioinnissa hyödynsin H. Shierin viisiportaista osallisuuden mallia.
Tutkielmani aineisto on hankittu valokuvaamalla päiväkoti- ja esiopetusryhmien tiloista löytyviä erilaisia translatorisesti kiinnostavia kuva- ja tekstimateriaaleja sekä havainnoimalla kahden esiopetusryhmän aamupiirituokioita ja videoimalla nämä tuokiot. Aineiston tarkastelussa on keskitytty päiväkodin henkilökunnan ja lasten väliseen sekä lasten keskinäiseen vuorovaikutukseen. Sekä valokuvamateriaalin että litteroidun videomateriaalin jäsentämisessä hyödynsin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Tarkastelun tuloksena löytyi runsaasti erilaisia visuaalisia, auditiivisia sekä kinesteettis-taktiilisia viestinkantajia, joiden tarkoituksena on ohjata lapsia, opettaa heitä tai mahdollistaa vuorovaikutus. Viestinkantajia hyödynnettiin luontevina osina vuorovaikutusta, samoin kuin niin ikään havaittua intralingvaalista kääntämistä. Havainnoissani korostui varhaiskasvatuksen työntekijöille välttämättömän asiantuntijuuden merkitys viestinnän suunnittelussa ja toteutuksessa, mikä muistuttaa Holz-Mänttärin kuvaamaa ammattikääntäjän työssä vaadittua asiantuntijuutta. Translatorisuuden merkityksen selvittäminen lasten osallisuudelle vaatii jatkotutkimuksia.