Intersektionaalisuus PISA-tutkimusten ensitulosten raporteissa : Miten usean taustamuuttujan yhteisvaikutus huomioidaan?

Abstract

PISA-tutkimuksissa menestyminen vaikuttaa niin julkiseen keskusteluun kuin koulutuspolitiikkaan. PISA-tutkimuksissa arvioidaan 15-vuotiaiden nuorten oppimistuloksia, joita tarkastellaan myös oppilaiden taustatekijöiden näkökulmasta. Oppilaiden taustan ja oppimistuloksien yhteyksien tutkiminen on tärkeää koulutuksen tasa-arvon kannalta. Etenkin PISA-tutkimuksen päätuloksia esittelevät ensitulosten raportit saavat paljon huomiota, joten niiden rooli keskustelun herättäjinä on tärkeä. Aiemmissa tutkimuksissa on kuitenkin havaittu, että raportoinnissa painopiste kohdistuu usein sukupuolieroihin, ja useamman tasa-arvomuuttujan huomioivia tutkimuksia tarvittaisiin lisää. Tämän tutkimuksen taustalla vaikuttaakin intersektionaalinen lähestymistapa, jolla tarkoitetaan moniperustaisuuden korostamista. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten PISA-tutkimusten ensitulosten raporteissa huomioidaan usean taustamuuttujan yhteisvaikutus oppimistuloksiin. Lisäksi pyrittiin tarkastelemaan, miten usean taustamuuttujan yhteisvaikutuksen huomioiminen on mahdollisesti muuttunut. Tutkimuksen aineistona käytettiin Suomen PISA:n ensitulosten raportteja vuosilta 2003, 2012 ja 2022. Analyysi rajattiin koskemaan näiden raporttien tasa-arvolukuja, joissa oppimistuloksia käsiteltiin sukupuolen, sosioekonomisen aseman, maahanmuuttajataustan, alueellisten erojen sekä koulujen välisten erojen näkökulmasta. Analyysimenetelminä hyödynnettiin dokumenttianalyysia ja sisällön analyysia. Aineistosta etsittiin kohtia, joissa huomioidaan usean taustamuuttujan yhteisvaikutus. Havainnot taulukoitiin, ja eri raporttien havainnot sijoitettiin vierekkäin vertailun mahdollistamiseksi. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että PISA-tutkimuksen ensitulosten raporteissa usean taustamuuttujan yhteisvaikutuksen huomioiminen on vähäistä. Havaintojen mukaan oppimistuloksia käsiteltiin pääsääntöisesti vain yhden taustamuuttujan näkökulmasta kerrallaan. Tutkimuksen tulosten perusteella kuitenkin havaittiin, että silloin kun taustamuuttujien yhteisvaikutus nostettiin esiin, korostui taustamuuttujista sukupuoli ja alueelliset erot. Tutkimuksen tulosten mukaan nämä olivatkin ainoat taustamuuttujat, joiden yhteisvaikutus huomioitiin kaikissa kolmessa ensitulosten raportissa. Tulosten perusteella selkeitä muutostrendejä raportoinnissa ei tapahtunut. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että PISA-tutkimusten ensitulosten raporteissa taustamuuttujien yhteisvaikutuksen huomioiminen ei ollut kovin kattavaa. Toisaalta sukupuolen ja alueellisten erojen merkitys taustamuuttujien yhteisvaikutusten käsittelyssä nousi esiin. Tutkimuksen perusteella voidaan tulkita, että intersektionaalisuudessa korostettu moniperustaisuuden huomioiminen ei toteudu PISA-tutkimusten ensitulosten raporteissa. Jatkossa voitaisiin pohtia, pystyttäisiinkö intersektionaalista lähestymistapaa hyödyntämään enemmän oppimistulosten arviointien raportoinnissa.