Sisällissota siltana uuteen aikakauteen : sotienvälisen ajan propagandan erityispiirteet Espanjan ja Venäjän sisällissodissa
Hakonen, Akusti (2024)
Hakonen, Akusti
2024
Historian maisteriohjelma - Master's Programme in History
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-06-14
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202405266308
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202405266308
Tiivistelmä
Tämä tutkielma tarkastelee propagandajulisteita ja niiden käyttötarkoituksia kahdessa sotienvälisen ajan sisällissodassa Espanjan toisen tasavallan ja Venäjän bolševikkien käytössä. Sotienvälisenä aikana, vuosien 1918-1939 välissä, käytiin kaksi brutaalia sisällissotaa, Venäjän sisällissota aivan ensimmäisen maailmansodan jälkeen ja Espanjan sisällissota juuri ennen toista maailmansotaa. Nämä sisällissodat olivat toisaalta jatkumoa sille, mitä oli nähty ensimmäisessä maailmansodassa, mutta ne myös osaltaan toimivat ennakkovaroituksena siitä, mitä tulevaisuus toisi tullessaan toisessa maailmansodassa. Kuitenkin sekä Venäjän että Espanjan sisällissota olivat omalla tavallaan hyvin paikallisia konflikteja, ja niiden erityispiirteet olivat vahvasti sidoksissa maiden kulttuuriin, poliittisiin erityispiirteisiin ja ideologisiin kehityksiin. Propagandassa molempien sotien kansalliset ja kansainväliset piirteet tulivat esille hyvin monipuolisella tavalla, ja molemmille valtioille omien ideologioiden esiin tuominen nousi hyvin merkittäväksi tekijäksi.
Tutkielman lähteinä toimivat Espanjan osalta Työväen arkiston arjenhistoria.fi-sivuston 33 kappaletta digitoituja propagandajulisteita, jotka on tuotettu vuosina 1936-1939. Venäjän osalta aineistona toimii New Yorkin julkisen kirjaston Digital Collections-sivuston kokoelma, joka sisältää 104 digitoitua propagandajulistetta. Espanjan tasavallan julisteiden tuottajina ovat olleet tasavallan eri puolueet, ammattiliikkeet ja järjestöt. Venäjän aineistossa tuottajina ovat olleet Venäjän ja Ukrainan bolševikit.
Propagandajulisteissa analysoidaan niissä käytettyjä vaikuttamisen tapoja, sekä sitä, mitä yhteistä näiden kahden eri konfliktin propagandatuotannossa oli teemoiltaan ja tarkoitusperiltään. Tutkielman lopullisena tarkoituksena on ymmärtää, millaista sotienvälisen ajan propaganda oli, ja mitä eroja siinä oli maailmansotien propagandaan. Tutkielmassa tarkastellaan näiden konfliktien propagandan erityispiirteitä, sekä syitä näihin valintoihin.
Sisällissotien propagandassa on nähtävissä useita yhtymäkohtia, vaikka konfliktit ovatkin yksityiskohdiltaan eroavaisia tietyissä aspekteissa. Maailmansodista poiketen molemmissa sisällissodissa uuden sotilasihanteen luominen muodostui merkittäväksi osaksi niin sodankäyntiä kuin ideologista kehitystä valtioissa. Kansainvälisten kehitysten uhan korostaminen oli myös keskeinen tapa rakentaa yhtenäisyyttä sekä bolševikkien että tasavaltalaisten sisällä. Konfliktien erityispiirteenä oli myös vihollisen inhimillisyyden häivyttäminen eri keinoin, erityisesti abstraktien viholliskuvausten kautta, joiden kautta vihollinen pyrittiin esittämään muuna kuin oman valtion kansalaisena. Sisällissotien propagandajulisteista muodostui oman aikansa tuote, joka sisälsi elementtejä jo ensimmäisessä maailmansodassa nähdyistä tekniikoista ja teemoista, mutta joka kuitenkin koostui myös omista, täysin uniikeista propagandan hyödyntämismuodoista, joiden esiintyminen rajoittui näihin sotienvälisen ajan sisällissotiin.
Tutkielman lähteinä toimivat Espanjan osalta Työväen arkiston arjenhistoria.fi-sivuston 33 kappaletta digitoituja propagandajulisteita, jotka on tuotettu vuosina 1936-1939. Venäjän osalta aineistona toimii New Yorkin julkisen kirjaston Digital Collections-sivuston kokoelma, joka sisältää 104 digitoitua propagandajulistetta. Espanjan tasavallan julisteiden tuottajina ovat olleet tasavallan eri puolueet, ammattiliikkeet ja järjestöt. Venäjän aineistossa tuottajina ovat olleet Venäjän ja Ukrainan bolševikit.
Propagandajulisteissa analysoidaan niissä käytettyjä vaikuttamisen tapoja, sekä sitä, mitä yhteistä näiden kahden eri konfliktin propagandatuotannossa oli teemoiltaan ja tarkoitusperiltään. Tutkielman lopullisena tarkoituksena on ymmärtää, millaista sotienvälisen ajan propaganda oli, ja mitä eroja siinä oli maailmansotien propagandaan. Tutkielmassa tarkastellaan näiden konfliktien propagandan erityispiirteitä, sekä syitä näihin valintoihin.
Sisällissotien propagandassa on nähtävissä useita yhtymäkohtia, vaikka konfliktit ovatkin yksityiskohdiltaan eroavaisia tietyissä aspekteissa. Maailmansodista poiketen molemmissa sisällissodissa uuden sotilasihanteen luominen muodostui merkittäväksi osaksi niin sodankäyntiä kuin ideologista kehitystä valtioissa. Kansainvälisten kehitysten uhan korostaminen oli myös keskeinen tapa rakentaa yhtenäisyyttä sekä bolševikkien että tasavaltalaisten sisällä. Konfliktien erityispiirteenä oli myös vihollisen inhimillisyyden häivyttäminen eri keinoin, erityisesti abstraktien viholliskuvausten kautta, joiden kautta vihollinen pyrittiin esittämään muuna kuin oman valtion kansalaisena. Sisällissotien propagandajulisteista muodostui oman aikansa tuote, joka sisälsi elementtejä jo ensimmäisessä maailmansodassa nähdyistä tekniikoista ja teemoista, mutta joka kuitenkin koostui myös omista, täysin uniikeista propagandan hyödyntämismuodoista, joiden esiintyminen rajoittui näihin sotienvälisen ajan sisällissotiin.