Johtajuus emotionaalisena ilmiönä : Etnografia johtajuuden rakentumisesta vuorovaikutuskäytänteessä

Abstract

Johtajuuden vuorovaikutus on edelleen yksi oleellisimmista työtyytymättömyyttä aiheuttavista tekijöistä. Johtajuustutkimuksessa keskeisenä lähtökohtana on siitä huolimatta usein yksittäisen johtajan toiminta. Samaan tapaan emootioita on johtajuuskeskusteluissa käsitelty enimmäkseen yksilön sisäisenä tapahtumana ja teoreettisella tasolla. Sen vuoksi tässä etnografisessa väitöskirjatutkimuksessa tarkoituksena on ymmärtää, millaisesta ilmiöstä johtajuudessa on kyse, ja mitä siitä voi sanoa, kun sitä tarkastellaan emootioiden näkökulmasta kollektiivisena ilmiönä. Tämä työ täydentää aikaisempaa tutkimusta, jossa ei ole empiirisesti analysoitu sitä, miten johtajuus ja emootiot liittyvät toisiinsa asiantuntijaorganisaation arjen käytänteissä tai sitä, millaisia johtajuussuhteita niissä kehittyy. Tutkimustulokset rikastavat johtajuuden vuorovaikutukseen pohjautuvaa tutkimuskirjallisuutta liittämällä siihen emotionaalisen ja siten kehollisen ja kulttuurisen näkökulman.

Kohdeorganisaationa on toiminut strategista uudistusvaihetta läpikäyvä, rahapelimaailmaan sijoittuva asiantuntijaorganisaatio, jonka liiketoiminta ja arvot herättivät toimijoissa kollektiivisia emootioita: ylpeys yhteisestä hyväntekemisestä ja toisaalta jaettu varovaisuus säänneltyjen reunaehtojen vuoksi edesauttoi yhteyttä toisiin. Aineisto on kerätty pääasiassa kuuden kuukauden kenttäjakson aikana kahden eri asiantuntijatyöryhmän toimintaa suuntaavissa viikkokokouksissa. Osallistuvan havainnoinnin kenttäpäiväkirjamerkintöjen, valokuvien ja piirrosten tulkintoja ovat syventäneet kaikkien samoihin tapahtumiin ja tilanteisiin osallistuneiden haastattelut. Etnografisen tutkimusotteen mukaisesti aineistojen ja analyysivaiheiden välillä on liikuttu edestakaisin sekä hyödynnetty myös autoetnografisesti kenttävaiheen kokemuksia. Samalla taustaymmärrystä kulttuurisesta ympäristöstä on lisännyt laajan johtajuutta koskevan henkilöstökyselyn tulosten analysointi.

Tutkimus yhtäältä osoittaa, kuinka johtajuustilanteiden toimijat luovat ja ylläpitävät vuorovaikutuskäytännettä ja sitä kautta omintakeista kulttuuria tapahtumien emotionaalisten tulkintojen kautta. Toisaalta tässä tutkimuksessa sosiaalisen vuorovaikutuksen emotionaaliset säännönmukaisuudet myös tuottavat johtajuutta organisoimalla vuorovaikutuskäytännettä. Samalla tulee näkyväksi, kuinka valta ja toimijuus kietoutuvat toisiinsa kehollisesti. Ihmiset, rituaalinen vuorovaikutuskäytänne ja konteksti muodostavat ainutlaatuisen kokonaisuuden, jossa syntyy ja kehittyy monenlaista johtajuutta. Tutkimustulokset näin tarkentavat työryhmässä kehittyvän sosioemotionaalisuuden etenemistä johtajuussuhteisiin. Tutkimuksessa on tunnistettu ja nimetty erilaisia dynaamisia, ajan kanssa ja tilanteisestikin muuttuvia suhteita, jotka jäsentyvät emotionaalisen ilmaisun intensiteetin ja luonteen mukaan. Näin ollen tämän työn keskeinen tutkimuksellinen anti on luoda kollektiivinen näkökulma, jossa johtajat ja asiantuntijat toteuttavat johtajuutta kanssakäymisessä kehittyvän emotionaalisen ymmärryksen pohjalta. Tutkimuksen käytännöllisenä kontribuutiona esitetään organisaatioille vaihtoehtoisia tapoja kehittää johtajuutta kollektiivisesta näkökulmasta, jossa merkitykset rakentuvat yhdessä. Tämän ohella tutkimustulokset antavat organisaatioille lisäymmärrystä siitä, kuinka menneisyys ja sosiomateriaalinen ympäristö voivat kehollisten kokemusten ja muistojen kautta olla osallisena muokkaamassa johtajuussuhteita, tilanteiden ja tapahtumien tulkintoja sekä jopa tulevaisuuden odotuksia.

Interaction in leadership has remained as one of the most significant factors contributing to job dissatisfaction. Nevertheless, the focus of leadership research is often on the actions of individual leaders. Similarly, emotions have mainly been considered as an internal phenomenon of an individual, and at a theoretical level. Therefore, the purpose of this ethnographic dissertation is to understand what kind of a phenomenon leadership is, and what can be said about it, when studied from the perspective of emotions as a collective phenomenon. This work complements previous research which has not empirically studied how leadership and emotions are related in everyday practices of expert organisations and what kind of leadership relations develop in them. The research findings enrich the literature on leadership as an interactive process by incorporating the perspective of emotionality, and consequently embodied, as well as cultural viewpoint.

The field organisation operates in money gaming industry, and it has a long history and roots in the Finnish society. The organisation was undergoing a strategic change phase during the data collection, and its business field and values aroused collective emotions: common pride in benevolence, and, on the other hand, shared cautiousness due to regulated constraints, contributed to their connection with each other. The data was mainly collected in weekly meetings of two expert workgroups during a six-month fieldwork period. Interpretations of participant observation field notes, photographs, and drawings were deepened by interviews with everyone who participated in the same events and situations. Following the ethnographic research approach, there was back and forth movement between data and analysis phases, and the autoethnographic approach was also utilised. At the same time, the understanding of the cultural environment was enhanced by analysing the results of a comprehensive organisational survey on leadership.

The research demonstrates on the one hand, how the actors in leadership situations create and develop interaction practice and, through this, unique culture based on emotional interpretations of situations. On the other hand, in this research, the emotional patterns of social interaction also generate leadership by organising interaction practice. At the same time, it demonstrates how power and agency are bodily and emotionally intertwined. People, ritual interaction practice and context together form a unique whole in which various forms of leadership emerge and develop. The findings also clarify how the development of socio-emotionality in workgroup advances to leadership relations. Various dynamic relationships, changing over time and even situationally, have been identified and named, based on the intensity and nature of emotional expression. Therefore, the essential research contribution of this work is to create a collective perspective in which leaders and experts implement leadership based on emotional understanding that has emerged in interaction. As a practical contribution, this dissertation proposes alternative ways for organisations to develop leadership from a collective perspective, in which meanings are constructed together. In addition, the research findings provide organisations with additional understanding of how the history and socio-material context can, through bodily experiences and memories, play a role in constructing leadership relations, interpretations of situations, and even expectations for the future.