Neuromuskulaarisen sähköstimulaation hyödyntäminen aivoverenkiertohäiriön sairastaneilla kasvojen lihasten kuntoutuksessa : Narratiivinen kirjallisuuskatsaus
Pellikka, Hilda (2024)
Pellikka, Hilda
2024
Logopedian kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Logopedics
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-05-30
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202405286384
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202405286384
Tiivistelmä
Aivoverenkiertohäiriö (AVH) on yhteinen nimitys erilaisille aivoverisuonten ja aivoverenkierron häiriöille. Aivoverenkiertohäiriön maailmanlaajuinen esiintyvyys on noin 12,2 miljoonaa ja kuolleisuus noin 6,55 miljoonaa, mikä tekee siitä toiseksi yleisimmän kuolinsyyn. Aivoverenkiertohäiriön aiheuttama aivovaurio voi monien muiden toimintahäiriöiden lisäksi vahingoittaa kasvojen alaosan lihasten toimintaa, mikä voi aiheuttaa laaja-alaisia negatiivisia vaikutuksia yksilön fyysiseen toimintakykyyn, henkiseen hyvinvointiin sekä elämänlaatuun. Aivoverenkiertohäiriön sairastaneilla henkilöillä neuromuskulaarista sähköstimulaatiota (NMES) on hyödynnetty jo pitkään ylä- ja alaraajojen kuntoutuksessa, ja sillä voidaan muun muassa palauttaa tai ylläpitää lihaksen supistumiskykyä sekä kasvattaa ja ylläpitää lihaksen voimaa. Kasvojen alaosan lihasten kuntoutuksessa se on kuitenkin verrattain uusi kuntoutusmenetelmä.
Tämän narratiivisena kirjallisuuskatsauksena toteutetun kandidaatintutkielman tavoitteena oli selvittää ja kuvata, miten neuromuskulaarisen sähköstimulaation hyödyntämistä aivoverenkiertohäiriöstä seuranneen kasvojen alaosan lihasten vaurion kuntoutuksessa on tutkittu, sekä minkälaisia tuloksia tutkimuksissa on saatu. Tutkielman aineistoksi valikoitui sisäänotto- ja poissulkukriteereiden perusteella seitsemän vertaisarvioitua artikkelia. Tutkimushenkilöitä artikkeleissa oli yhteensä 174, joista neuromuskulaarista sähköstimulaatiota sai 122. Aineiston analyysi toteutettiin sisällönanalyysin keinoin. Aineistosta kerättiin tutkimuskysymykseen pohjautuen keskeiset tiedot, jotka ryhmiteltiin kohdelihaksen mukaan kolmeen eri interventiokategoriaan: puremalihakset, suun ja huulten alueen lihakset sekä laajemmin kasvohermon alueen lihakset.
Tutkielman tulokset osoittavat, että aivoverenkiertohäiriöstä seuranneen kasvojen alaosan lihasten vaurion kuntoutuksessa neuromuskulaarisella sähköstimulaatiolla voidaan hyödyntää useita erilaisia käytänteitä. Kohdelihaksesta ja toteutuskäytänteistä riippumatta neuromuskulaarisella sähkästimulaatiolla oli nähtävissä positiivisia vaikutuksia kasvojen alaosan lihasten toiminnan kuntoutuksessa. Katsaukseen valittujen artikkeleiden suuren heterogeenisuuden vuoksi tuloksia tulee tarkastella kriittisesti, mutta tutkielma osoittaa, että neuromuskulaarinen sähköstimulaatio voisi mahdollisesti olla toimiva kuntoutuskeino kliinisessä työssä.
Tämän narratiivisena kirjallisuuskatsauksena toteutetun kandidaatintutkielman tavoitteena oli selvittää ja kuvata, miten neuromuskulaarisen sähköstimulaation hyödyntämistä aivoverenkiertohäiriöstä seuranneen kasvojen alaosan lihasten vaurion kuntoutuksessa on tutkittu, sekä minkälaisia tuloksia tutkimuksissa on saatu. Tutkielman aineistoksi valikoitui sisäänotto- ja poissulkukriteereiden perusteella seitsemän vertaisarvioitua artikkelia. Tutkimushenkilöitä artikkeleissa oli yhteensä 174, joista neuromuskulaarista sähköstimulaatiota sai 122. Aineiston analyysi toteutettiin sisällönanalyysin keinoin. Aineistosta kerättiin tutkimuskysymykseen pohjautuen keskeiset tiedot, jotka ryhmiteltiin kohdelihaksen mukaan kolmeen eri interventiokategoriaan: puremalihakset, suun ja huulten alueen lihakset sekä laajemmin kasvohermon alueen lihakset.
Tutkielman tulokset osoittavat, että aivoverenkiertohäiriöstä seuranneen kasvojen alaosan lihasten vaurion kuntoutuksessa neuromuskulaarisella sähköstimulaatiolla voidaan hyödyntää useita erilaisia käytänteitä. Kohdelihaksesta ja toteutuskäytänteistä riippumatta neuromuskulaarisella sähkästimulaatiolla oli nähtävissä positiivisia vaikutuksia kasvojen alaosan lihasten toiminnan kuntoutuksessa. Katsaukseen valittujen artikkeleiden suuren heterogeenisuuden vuoksi tuloksia tulee tarkastella kriittisesti, mutta tutkielma osoittaa, että neuromuskulaarinen sähköstimulaatio voisi mahdollisesti olla toimiva kuntoutuskeino kliinisessä työssä.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [10747]
