Suomalaisten iäkkäiden hyvinvointi ja siihen vaikuttavat tekijät: tulotason, terveyden, toimintakyvyn ja sosiaalisen tuen välisiä yhteyksiä

Abstract

Suomen väestörakenteessa tapahtuu muutoksia, kun syntyvyys laskee ja väestö ikääntyy. Tämä tuo mukanaan yhteiskunnallisia haasteita muun muassa palvelutarpeen kasvaessa. Iäkkäiden hyvinvointiin liittyvät kysymykset ovat siis entistä tärkeämpiä. Kansainvälisessä kirjallisuudessa sosioekonomisia eroja, toimintakykyä, terveyttä ja sosiaalisia suhteita sekä yksittäisten edellä mainittujen muuttujien välisiä yhteyksiä on tutkittu. Kuitenkin suomalaisia ikääntyneitä koskevia tutkimuksia, joissa käsitellään laajalti edellä mainittuja muuttujia ja niiden välisiä yhteyksiä, löytyy rajallisesti. Tutkimuksessa tarkastellaan terveyden, toimintakyvyn, tulotason ja sosiaalisen tuen jakautumista suomalaisilla iäkkäillä. Lisäksi tutkitaan näiden muuttujien välisiä yhteyksiä ja tunnistetaan mahdollisia hyvinvointiin vaikuttavia riskitekijöitä sekä suojaavia tekijöitä. Tutkimuksessa hyödynnettiin aineistoa SoWell- hankkeen kyselytutkimuksesta, johon osallistui 3088 65–84-vuotiaasta suomalaista. Tutkimuksessa analysoituja muuttujia olivat terveys, toimintakyky, tulotaso, sosiaalinen tuki, ikä, sukupuoli, siviilisääty, koulutus sekä asumismuoto. Analyyseissa käytettiin logistista regressioanalyysia ja Kruskal-Wallisin testiä. Tutkimustulosten perusteella keskivertoa huonomman terveyden ja toimintakyvyn riskitekijöitä ovat pienituloisuus, heikko sosiaalinen tuki ja ikääntyminen. Heikon sosiaalisen tuen riskitekijöitä ovat pienituloisuus, yksinasuminen ja miessukupuoli. Korkeakoulutus on puolestaan heikolta sosiaaliselta tuelta sekä keskivertoa huonommalta terveydeltä ja toimintakyvyltä suojaava tekijä. Tulokset ovat pääosin linjassa aiemman kansainvälisen tutkimuskirjallisuuden kanssa. Tutkimus tarjoaa lisää tietoa heikon sosiaalisen tuen riskitekijöistä, joista löytyy verrattaen rajallisesti aiempia tutkimuksia. Tutkimuksen tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää iäkkäiden hyvinvoinnin edistämisessä ja erilaisten palveluiden kehittämisessä. Terveyden ja toimintakyvyn heikkenemistä ehkäiseviä sekä sosiaalisen kanssakäymisen tukemiseen tähtääviä toimia tulee kohdistaa tutkimuksessa tunnistettuihin riskiryhmiin. Tulevaisuudessa on tärkeää löytää keinot näihin riskiryhmiin kuuluvien ikäihmisten tunnistamiseksi ja tavoittamiseksi. Lisää tutkimusta tarvitaan edelleen suomalaisten ikääntyneiden hyvinvoinnista ja siihen vaikuttavista tekijöistä, etenkin kaikkein iäkkäimpien suomalaisten kohdalla.