Tampereen Raatihuoneen juhlasalin akustiikka

Abstract

Tampereen Raatihuoneen juhlasalissa järjestetään erilaisia tapahtumia, tämän tunnelman ja monipuolisen akustiikan ansiosta. Myös konsertteja on järjestetty siitä asti, kun rakennus valmistui vuonna 1889. 1800-luvulla raatihuoneiden juhlasaleja käytettiin usein konserttisaleina, koska muita tiloja ei ollut. Tampereen Raatihuoneella järjestetään edelleen konsertteja, erityisesti klassisia- ja kamarimusiikkikonsertteja. Konserttisalien akustiikkaan vaikuttavat tekijät ovat muun muassa tilan muoto ja suuruus sekä yleisön ja orkesterin suuruus. Tämän työn tavoitteena on tutkia Tampereen raatihuoneen juhlasalin akustiikkaa näiden tekijöiden avulla sekä laskea juhlasalin jälkikaiunta-aika Sabinen määritelmän avulla. Juhlasalia tarkastellaan konserttisalina, vaikka kyseisessä salissa järjestetään myös muita tapahtumia. Salin jälkikaiunta-aika on se nopeus, jossa ääni vaimenee sen jälkeen, kun äänilähde on suljettu. Tässä työssä käytetään Sabinen määritelmää jälkikaiunta-ajasta, joka kuvaa nopeutta, jolloin äänentaso laskee 60 dB. Jälkikaiunta-ajan laskemiseen tarvitaan tilan tilavuus sekä kokonaisabsorptioala. Tulokseksi saatiin 2,1 s 500 Hz keskitaajuudella. Virheitä on kuitenkin saattanut syntyä siitä, että lasku tehtiin yksinkertaisempana ja absorptiosuhteet otettiin tutkimuskirjallisuudesta, sen sijaan, että ne olisi mitattu juuri kyseisen tilan materiaaleille. Tulos on kuitenkin lähellä muiden samanlaisten juhlasalien jälkikaiunta-aikaa. Laskennan tuloksen ja konserttiarvosteluiden avulla selviää, että Tampereen Raatihuoneen juhlasalin akustiikkaa soveltuu hyvin klassisen musiikin konserteille. Raatihuoneen muoto ja suuruus on suotuisa ja vaikuttaa positiivisesti jälkikaiunta-ajan suuruuteen. Konserttiarvostelut tukevat tämän työn johtopäätöksiä.