Sidosryhmävuorovaikutuksen rooli kaivosyritysten ympäristövastuun toteuttamisessa
Wall, Anna (2024)
2024
Kauppatieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Business Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-06-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202405266301
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202405266301
Tiivistelmä
Kaivostoiminta on luonteeltaan hyvin luontointensiivistä. Ympäristön hyvinvointia turvatakseen kaivosalan yritysten on tärkeä kiinnittää toimintansa ohella huomiota ympäristövastuun toteuttamiseen, missä sidosryhmävuorovaikutuksella on tärkeä rooli. Nykyään kaivokset nähdään jopa edelläkävijöinä yritysvastuun toteuttamisessa.
Tässä tutkielmassa tarkastellaan kaivosyritysten ympäristövastuun toteuttamista sidosryhmävuorovaikutuksen avulla sekä tunnistetaan sidosryhmien rooleja ympäristövastuun toteuttamisessa. Aiemmassa tutkimuskirjallisuudessa on nostettu esiin, että usein yritysvastuuta käsittelevät tutkimukset keskittyvät yritysvastuun tarkasteluun teoreettisella tasolla sen sijaan, että tarkasteltaisiin niitä konkreettisia toimia, joilla vastuuta toteutetaan. Tässä tutkimuksessa pyritään lisäämään ymmärrystä ympäristövastuun toteuttamisesta tunnistamalla konkreettisia toimia, joita kaivokset tekevät yhteistyössä sidosryhmiensä kanssa ympäristövastuun toteuttamiseksi.
Tutkimus tehdään osana Actions4Commons-tutkimushanketta ja tutkimuksen aineistona käytetään haastatteluita. Haastatteluissa on mukana kahden tutkielmassa tarkasteltavan kaivosyrityksen edustajia ja molempien kaivosten sidosryhmien edustajia. Haastatteluaineiston analysointimenetelmänä käytetään aineistolähtöistä sisällönanalyysia, jonka avulla pyritään tunnistamaan ympäristövastuun toteuttamisen toimia ja sidosryhmien rooleja.
Tutkimuksen tuloksena voidaan todeta, että kaivosyritysten ympäristövastuun toteuttamista sidosryhmävuorovaikutuksen avulla voidaan jäsentää viiden eri teeman avulla. Näitä teemoja ovat tutkimus ja koulutus, tiedon jakaminen, valvonta ja neuvonta, luonnon monimuotoisuuden edistäminen sekä ympäristön kuormituksen vähentäminen. Tutkimus ja koulutus, tiedon jakaminen sekä valvonta ja neuvonta ovat tietoisuuden kasvattamiseen painottuvia toimia, kun taas luonnon monimuotoisuuden edistäminen ja ympäristön kuormituksen vähentäminen ovat ympäristön hyvinvoinnin lisäämiseen painottuvia toimia.
Sidosryhmille pystyttiin tunnistamaan aineiston analyysin perusteella seitsemän eri roolia ympäristövastuun toteuttamiseen. Tunnistetut roolit ovat tiedon levittäjä, opastaja, valvoja, neuvoja, tiedon omaaja, informaation välittäjä ja epäkohtien esiintuoja. Näistä rooleista vain epäkohtien esiintuoja estää kaivosten näkökulmasta sekä ympäristövastuun toteuttamista että vuorovaikutuksen toteutumista, kun taas kaikki muut rooli ovat positiivisia sekä ympäristövastuun toteuttamisen että vuorovaikutuksen toteutumisen kannalta.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että vastuu ympäristövastuun toteuttamisesta on kaivoksilla, mutta sidosryhmävuorovaikutuksen avulla ympäristövastuuta pystytään toteuttamaan laajemmin ja yli minimivaatimusten. Sidosryhmävuorovaikutus ympäristövastuun toteuttamisessa painottuu erityisesti kaivosten ja sidosryhmien väliseen yhteiseen oppimiseen ja viestintään. Koska tässä tutkimuksessa keskityttiin vain yhteen hetkeen kaivoksen toiminnassa, tulevaisuudessa tutkimusta olisi mielenkiintoista laajentaa koskemaan myös muita ajanjaksoja kaivosten toiminnassa, jolloin olisi mahdollista saada vertailukelpoista tietoa esimerkiksi sidosryhmäsuhteiden kehittymisestä koko kaivoksen toiminnan ajalta.
Tässä tutkielmassa tarkastellaan kaivosyritysten ympäristövastuun toteuttamista sidosryhmävuorovaikutuksen avulla sekä tunnistetaan sidosryhmien rooleja ympäristövastuun toteuttamisessa. Aiemmassa tutkimuskirjallisuudessa on nostettu esiin, että usein yritysvastuuta käsittelevät tutkimukset keskittyvät yritysvastuun tarkasteluun teoreettisella tasolla sen sijaan, että tarkasteltaisiin niitä konkreettisia toimia, joilla vastuuta toteutetaan. Tässä tutkimuksessa pyritään lisäämään ymmärrystä ympäristövastuun toteuttamisesta tunnistamalla konkreettisia toimia, joita kaivokset tekevät yhteistyössä sidosryhmiensä kanssa ympäristövastuun toteuttamiseksi.
Tutkimus tehdään osana Actions4Commons-tutkimushanketta ja tutkimuksen aineistona käytetään haastatteluita. Haastatteluissa on mukana kahden tutkielmassa tarkasteltavan kaivosyrityksen edustajia ja molempien kaivosten sidosryhmien edustajia. Haastatteluaineiston analysointimenetelmänä käytetään aineistolähtöistä sisällönanalyysia, jonka avulla pyritään tunnistamaan ympäristövastuun toteuttamisen toimia ja sidosryhmien rooleja.
Tutkimuksen tuloksena voidaan todeta, että kaivosyritysten ympäristövastuun toteuttamista sidosryhmävuorovaikutuksen avulla voidaan jäsentää viiden eri teeman avulla. Näitä teemoja ovat tutkimus ja koulutus, tiedon jakaminen, valvonta ja neuvonta, luonnon monimuotoisuuden edistäminen sekä ympäristön kuormituksen vähentäminen. Tutkimus ja koulutus, tiedon jakaminen sekä valvonta ja neuvonta ovat tietoisuuden kasvattamiseen painottuvia toimia, kun taas luonnon monimuotoisuuden edistäminen ja ympäristön kuormituksen vähentäminen ovat ympäristön hyvinvoinnin lisäämiseen painottuvia toimia.
Sidosryhmille pystyttiin tunnistamaan aineiston analyysin perusteella seitsemän eri roolia ympäristövastuun toteuttamiseen. Tunnistetut roolit ovat tiedon levittäjä, opastaja, valvoja, neuvoja, tiedon omaaja, informaation välittäjä ja epäkohtien esiintuoja. Näistä rooleista vain epäkohtien esiintuoja estää kaivosten näkökulmasta sekä ympäristövastuun toteuttamista että vuorovaikutuksen toteutumista, kun taas kaikki muut rooli ovat positiivisia sekä ympäristövastuun toteuttamisen että vuorovaikutuksen toteutumisen kannalta.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että vastuu ympäristövastuun toteuttamisesta on kaivoksilla, mutta sidosryhmävuorovaikutuksen avulla ympäristövastuuta pystytään toteuttamaan laajemmin ja yli minimivaatimusten. Sidosryhmävuorovaikutus ympäristövastuun toteuttamisessa painottuu erityisesti kaivosten ja sidosryhmien väliseen yhteiseen oppimiseen ja viestintään. Koska tässä tutkimuksessa keskityttiin vain yhteen hetkeen kaivoksen toiminnassa, tulevaisuudessa tutkimusta olisi mielenkiintoista laajentaa koskemaan myös muita ajanjaksoja kaivosten toiminnassa, jolloin olisi mahdollista saada vertailukelpoista tietoa esimerkiksi sidosryhmäsuhteiden kehittymisestä koko kaivoksen toiminnan ajalta.