360°-kuvauksen hyödyntäminen korjausrakentamisen suunnittelussa ja valvonnassa

Abstract

Korjausrakentaminen on hyvin merkityksellinen osa rakennuskannan rakennusteknistä huoltoa ja ylläpitoa. Lisäksi korjausrakentaminen luo alan yrityksille uusia mahdollisuuksia uudisrakentamisen rinnalle, joka on hyvin tärkeää alan taloudellisen suhdanneherkkyyden vuoksi. Rakennusalan digitalisaatio on edennyt hurjaa vauhtia viime vuosina ja digitalisaation on todettu olevan sidoksissa myös alan kasvuun. Digitaalisia työkaluja on käytetty jo hyvin pitkään rakentamisen suunnittelussa ja valvonnassa, mutta alalle on rantautunut viime vuosina yhä kehittyneempiä digitaalisia ratkaisuja.

Tässä kandidaatintyössä tutkittiin, miten 360⁰-kuvausta voidaan hyödyntää korjausrakenta-misen suunnittelun ja valvonnan prosesseissa. Tutkimus suoritettiin kirjallisuustutkimuksena tutustumalla korjausrakentamisen periaatteisiin, 360⁰-kuvausteknologiaan sekä muihin alalla käytettäviin digitaalisiin työkaluihin, joiden avulla kuvamateriaalia voidaan analysoida ja hyödyntää eri tarkoituksiin. Kirjallisuuden kartoittamiseen käytettiin pääasiassa Tampereen yliopiston Andor- sekä Google Scholar -tietokantoja sekä toimialan yritysten verkkosivuja.

Tutkimuksen perusteella voidaan todeta 360⁰-kuvausteknologian olevan nopea sekä yksinkertainen toimintatapa korjaussuunnittelun lähtötietojen keräämistä sekä rakennustyön valvontaa varten. 360⁰-fotogrammetria on tehokas tapa kerätä pistepilvidataa suunnittelussa hyödynnettäväksi etenkin rakennusten sisätilojen kohdalla. Tämän lisäksi 360⁰-kuvauksesta on hyötyä myös suunnitelmien toteutuskelpoisuuden varmistamisessa. 360⁰-kuvaus voidaan todeta hyväksi menetelmäksi muodostaa visuaalinen tilannekuva rakennustyön valvontaa varten. Kattava visuaalinen dokumentointi vaikuttaa positiivisesti sekä edistymisen seurantaan, että laadunvalvontaan.

Tutkimuksen perusteella teknologian suurimmaksi käyttöä rajoittavaksi tekijäksi voidaan todeta kuvamateriaalin laatu. Heikko kuvanlaatu johtuu osittain kuvausolosuhteista kuten huonosta valaistuksesta, mutta siihen vaikuttaa myös käytettävä kuvauslaitteisto sekä kuvamateriaalille tehtävä jälkikäsittely. Suunnittelussa 360⁰-fotogrammetriaa hyödynnettäessä heikko kuvanlaatu johtaa myös huonolaatuiseen pistepilvidataan, joka johtaa siitä muodostettavien suunnitelmien epätarkkuuteen. Heikko kuvanlaatu vaikuttaa negatiivisesti myös rakennusosien laadulliseen tarkasteluun niin manuaalisissa kuin myös automaattisissa prosesseissa. Tutkimuksen perusteella automaation hyödyntäminen kuvamateriaalin analysoinnissa hyvin muuttuvaisessa korjausrajausrakentamisen ympäristössä voidaan myös kokea haastavaksi.