Päätöksentekijän ja alueen rakenteen yhteys kehityksen ja oppimisen tukeen varhaiskasvatuksessa
Bisi, Johanna (2024)
Bisi, Johanna
2024
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma - Master´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-06-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202405165958
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202405165958
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin varhaiskasvatuksen päätöksen tekoa ja alueen rakennetta kehityksen- ja oppimisen tuen toteuttamisessa. Varhaiskasvatuksessa on nostettu esiin tarve kolmiportaisen tuen käyttöönotosta kehityksen ja oppimisen tuen rakenteena. Kehityksen- ja oppimisen tukea on toteutettu ilman lain vahvistusta, mutta yhdenvertaisuuden mahdollistumiseksi ja varmistamiseksi, on tarpeen saada myös laki voimaan. Tässä tutkimuksessa oli tarkoituksena selvittää miten päätöksenteko, ja alueen rakenne ovat yhteydessä lapsen varhaiskasvatuksen tuen toteuttamiseen.
Tutkimuksessa hyödynnettiin aineistoa, joka oli kerätty Valtioneuvostolle tehtävää selvitys- ja tutkimussarjaa varten vuonna 2018 (n=249). Tätä pro gradu -tutkielmaa varten aineistosta hyödynnettiin kysely- ja haastattelumenetelmin saaduista tiedoista koskien johtaja- ja asiantuntijatasoa sekä alueiden rakenteita. Tutkimus toteutettiin määrällisenä tutkimuksena ja tutkimusmenetelmänä käytettiin multinominaalista regressioanalyysiä.
Tutkimuksessa päätöksenteolla ja alueen rakenteella havaittiin olevan yhteys tuen toteutumiseen. Päätöksentekijät luokiteltiin ryhmiin seuraavasti: päiväkodin johtaja yksin tai yhdessä varhaiserityisopettajan kanssa, erityisopetuksen ammattilaiset, johtajat ja asiantuntijaryhmät ja ei erillistä päätöstä. Päätösten tekeminen osoittautui jäävän tekemättä silloin, kun päiväkodin johtaja ja varhaiskasvatuksen erityisopettaja tekevät päätöksiä. Johtaja ja asiantuntijataso tekevät päätöksiä ja niitä tehdään, vaikka tuen toteutuminen olisi epäselvä. Tutkimus osoitti, että alueen rakenteella on tilastollinen merkitys tuen toteutumiseen ja taajama alueena näyttäytyi tuen toteutumisen kannalta toiminnallisena alueena. Tutkimuksessa molemmilla sekä päätöksentekijällä että alueen rakenteella oli tilastollinen merkitys tuen toteutumiseen silloin, kun kolmiportainen tuki oli käytössä.
Tämä tutkimus tuottaa arvokasta tietoa päätöksentekijän ja alueen rakenteen yhteydestä varhaiskasvatuksen kolmiportaisen tuen toteuttamiseen. Tutkimuksen tulokset vahvistavat varhaiskasvatuksen kolmiportaisen lain laatimisen tärkeyttä. Kiinnittämällä huomiota varhaiseen tuen toteuttamiseen päätöksenteon ja alueen rakenteen yhtenäistämisellä, voimme vahvistaa yksittäisen lapsen kehityksen- ja oppimisen mahdollistumista. Oppimisen varhaisella tukemisella on suuri merkitys yksilön elämän kannalta, mutta myös koko yhteiskunnan näkökulmasta.
Tutkimuksessa hyödynnettiin aineistoa, joka oli kerätty Valtioneuvostolle tehtävää selvitys- ja tutkimussarjaa varten vuonna 2018 (n=249). Tätä pro gradu -tutkielmaa varten aineistosta hyödynnettiin kysely- ja haastattelumenetelmin saaduista tiedoista koskien johtaja- ja asiantuntijatasoa sekä alueiden rakenteita. Tutkimus toteutettiin määrällisenä tutkimuksena ja tutkimusmenetelmänä käytettiin multinominaalista regressioanalyysiä.
Tutkimuksessa päätöksenteolla ja alueen rakenteella havaittiin olevan yhteys tuen toteutumiseen. Päätöksentekijät luokiteltiin ryhmiin seuraavasti: päiväkodin johtaja yksin tai yhdessä varhaiserityisopettajan kanssa, erityisopetuksen ammattilaiset, johtajat ja asiantuntijaryhmät ja ei erillistä päätöstä. Päätösten tekeminen osoittautui jäävän tekemättä silloin, kun päiväkodin johtaja ja varhaiskasvatuksen erityisopettaja tekevät päätöksiä. Johtaja ja asiantuntijataso tekevät päätöksiä ja niitä tehdään, vaikka tuen toteutuminen olisi epäselvä. Tutkimus osoitti, että alueen rakenteella on tilastollinen merkitys tuen toteutumiseen ja taajama alueena näyttäytyi tuen toteutumisen kannalta toiminnallisena alueena. Tutkimuksessa molemmilla sekä päätöksentekijällä että alueen rakenteella oli tilastollinen merkitys tuen toteutumiseen silloin, kun kolmiportainen tuki oli käytössä.
Tämä tutkimus tuottaa arvokasta tietoa päätöksentekijän ja alueen rakenteen yhteydestä varhaiskasvatuksen kolmiportaisen tuen toteuttamiseen. Tutkimuksen tulokset vahvistavat varhaiskasvatuksen kolmiportaisen lain laatimisen tärkeyttä. Kiinnittämällä huomiota varhaiseen tuen toteuttamiseen päätöksenteon ja alueen rakenteen yhtenäistämisellä, voimme vahvistaa yksittäisen lapsen kehityksen- ja oppimisen mahdollistumista. Oppimisen varhaisella tukemisella on suuri merkitys yksilön elämän kannalta, mutta myös koko yhteiskunnan näkökulmasta.