Kuvitteellisen terminologian käännösratkaisujen analyysi Stanisław Lemin novellissa ”Kahdeksas matka”
Romaniuk, Marta (2024)
Romaniuk, Marta
2024
Kielten maisteriohjelma - Master's Programme in Languages
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-05-28
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202405246263
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202405246263
Tiivistelmä
Tutkielma selvittää kääntäjien Päivi Paloposken ja Kirsti Sirasteen kehittämää termistöä puolalaisen kirjailijan Stanisław Lemin Kahdeksas matka- novellin suomennoksessa. Lemin novelli kuuluu tieteisfiktion genreen. Fiktiivinen termistö koostuu erikoisalojen sanoista, jotka nimeävät miljöön eri elementtejä: kuvitteellisia oliolajeja, tekniikkaa ja tieteellistä sanastoa. Tutkielmassa tarkastellaan 54:ää suomenkielistä termivastinetta, joita oli käännetty neljän eri käännösmenetelmän avulla. Nimet teoksen miljöön elementeille ovat luontaisesti uudissanoja, sillä ne nimeävät käsitteitä, joita ei todellisuudessa ole olemassa. Valtaosan sanastosta muodostavat kokonaan uudet lekseemit. Termit ovat semanttisesti läpinäkyviä, mikä tarkoittaa, että suomenkielinen lukija pystyy tulkitsemaan, miten nimet kuvastavat olioita ja esineitä, jotka ne nimeävät. Monet ratkaisuista ovat erittäin luovia ja semanttisesti jopa kompleksisempia kuin lähtötermit.
Tutkimukseni keskittyy suomennettujen sanojen tutkimiseen ja tarjoaa uutta näkökulmia niiden muodostusprosessin ja tulkintaan. Tarkoituksena oli selvittää, millä sanamuodostuskeinoilla luotiin suomenkieliset termit ja miten kääntäjien valinnat niiltä osin vaikuttavat sanojen merkitykseen. Analyyttinen lähestymistapa pohjautui kognitiivisen kielitieteen näkökulmaan, jossa merkitys ja muoto ovat sidoksissa toisiinsa ja muutosta muodossa seuraa muutos merkityksessä. Lisäksi muodon ja merkityksen analyysin tulokset suhteutettiin lähtökielisiin vastineisiin. Vastineparit analysoitiin merkityksellisen vastaavuuden näkökulmasta, jonka perusteella sanaparit luokiteltiin kääntäjien käyttämien käännösstrategioiden mukaan.
Sanamuodostuksen näkökulmasta aineistossa korostuvat johdokset, joista monet ovat affektiivisia. Sanat, joissa affektiivinen lisämerkitys korostuu, ovat yksilötarkoitteisia nomineita, joilla nimetään ihmistä ja hänen sukulaisiansa fantastisessa lajitaksonomiassa. Tekniikkasanasto sen sijaan on suppea lisämerkitysten kannalta, ja se puolestaan koostuu sävyltään neutraaleista sanoista
Tutkimukseni keskittyy suomennettujen sanojen tutkimiseen ja tarjoaa uutta näkökulmia niiden muodostusprosessin ja tulkintaan. Tarkoituksena oli selvittää, millä sanamuodostuskeinoilla luotiin suomenkieliset termit ja miten kääntäjien valinnat niiltä osin vaikuttavat sanojen merkitykseen. Analyyttinen lähestymistapa pohjautui kognitiivisen kielitieteen näkökulmaan, jossa merkitys ja muoto ovat sidoksissa toisiinsa ja muutosta muodossa seuraa muutos merkityksessä. Lisäksi muodon ja merkityksen analyysin tulokset suhteutettiin lähtökielisiin vastineisiin. Vastineparit analysoitiin merkityksellisen vastaavuuden näkökulmasta, jonka perusteella sanaparit luokiteltiin kääntäjien käyttämien käännösstrategioiden mukaan.
Sanamuodostuksen näkökulmasta aineistossa korostuvat johdokset, joista monet ovat affektiivisia. Sanat, joissa affektiivinen lisämerkitys korostuu, ovat yksilötarkoitteisia nomineita, joilla nimetään ihmistä ja hänen sukulaisiansa fantastisessa lajitaksonomiassa. Tekniikkasanasto sen sijaan on suppea lisämerkitysten kannalta, ja se puolestaan koostuu sävyltään neutraaleista sanoista
