Ammattina Onlyfans: Modernien seksityöntekijöiden esittäminen mediassa
Hyväkkä, Stella (2024)
Hyväkkä, Stella
2024
Journalistiikan maisteriohjelma - Master's Programme in Journalism
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-06-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202405246259
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202405246259
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelen, millaista julkista keskustelua suomalaiset uutis- ja viihdemediat rakentavat verkkovälitteisestä, alustatyön piiriin lukeutuvasta Onlyfansseksityöstä. Analyysissani tarkastelen journalismin Onlyfans-juttujen rakentamaa julkista keskustelua kahden toisiinsa kytkeytyvän teeman kautta: miten Onlyfansia kuvataan suhteessa alustatalouteen sekä seksuaalimoraaliin.
Tutkimusmenetelmänä on laadullinen sisällönanalyysi, ja analyysiäni ohjaavaksi työkaluksi olen valinnut Daniel Hallinin (1984) teorian julkisen keskustelun rakentumisesta konsensuksen, legitiimin kiistan ja poikkeavuuden kehistä. Empiirisenä aineistona tutkimuksessani toimii 91 eri kotimaisten uutis- ja viihdemedioiden henkilöpainotteista Onlyfans-juttua, jotka on julkaistu vuosina 2021–2023.
Analyysin perusteella julkinen keskustelu Onlyfans-seksityöstä heijastelee liberaalia ideologiaa, jossa kehon ja seksuaalisuuden kapitalisointi digitaalisen alustan kautta nähdään yksilövapauksien ja ammatinharjoittamisen vapauden nimissä jokaiselle suotavana oikeutena. Poikkeavina julkisuudessa näyttäytyvät voimaantuvien Onlyfans-menestyjien vastakohdat eli anonyymeina pysyttelevien seksityöntekijöiden joukko, joille kehon ja seksuaalisuuden kapitalisointi Onlyfansin välityksellä näyttäytyy voimakkaan stigmatisoivana. Keskustelussa syrjään jää myös näkemys Onlyfans-seksityöstä pakon edessä valittuna ammattina ja Onlyfans-seksitekijöistä riiston ja rikosten uhreina.
Julkisuudessa kiistelyä käydään siitä, kuinka vapaa toimija Onlyfans-seksityöntekijä on kapitalististen alustatalousmarkkinoiden, seksikauppaan nivoutuvien patriarkaattisten valtasuhteiden ja sosiaalista eriarvoisuutta luovan seksuaalinormiston kudelmassa – siis toisin sanoen missä määrin Onlyfans-seksityöntekijä on itsenäinen voimaantuja ja missä määrin taas taloudelliselle epätasa-arvolle, hyväksikäytölle ja stigmalle altis uhri.
Tutkimusmenetelmänä on laadullinen sisällönanalyysi, ja analyysiäni ohjaavaksi työkaluksi olen valinnut Daniel Hallinin (1984) teorian julkisen keskustelun rakentumisesta konsensuksen, legitiimin kiistan ja poikkeavuuden kehistä. Empiirisenä aineistona tutkimuksessani toimii 91 eri kotimaisten uutis- ja viihdemedioiden henkilöpainotteista Onlyfans-juttua, jotka on julkaistu vuosina 2021–2023.
Analyysin perusteella julkinen keskustelu Onlyfans-seksityöstä heijastelee liberaalia ideologiaa, jossa kehon ja seksuaalisuuden kapitalisointi digitaalisen alustan kautta nähdään yksilövapauksien ja ammatinharjoittamisen vapauden nimissä jokaiselle suotavana oikeutena. Poikkeavina julkisuudessa näyttäytyvät voimaantuvien Onlyfans-menestyjien vastakohdat eli anonyymeina pysyttelevien seksityöntekijöiden joukko, joille kehon ja seksuaalisuuden kapitalisointi Onlyfansin välityksellä näyttäytyy voimakkaan stigmatisoivana. Keskustelussa syrjään jää myös näkemys Onlyfans-seksityöstä pakon edessä valittuna ammattina ja Onlyfans-seksitekijöistä riiston ja rikosten uhreina.
Julkisuudessa kiistelyä käydään siitä, kuinka vapaa toimija Onlyfans-seksityöntekijä on kapitalististen alustatalousmarkkinoiden, seksikauppaan nivoutuvien patriarkaattisten valtasuhteiden ja sosiaalista eriarvoisuutta luovan seksuaalinormiston kudelmassa – siis toisin sanoen missä määrin Onlyfans-seksityöntekijä on itsenäinen voimaantuja ja missä määrin taas taloudelliselle epätasa-arvolle, hyväksikäytölle ja stigmalle altis uhri.