Draama mediasta: Journalistisesta mediasta X:ssä neuvotellut käsitykset poliittisten kohujen aikana

Abstract

Median rooli yhteiskunnassa on muuttunut sosiaalisen median myötä. Sosiaalisen median alustojen yhteisöllisyyttä tukevat viestintäteknologiat tuottavat perinteisen median rinnalle uusia kilpailevia julkisuuksia, joissa poliitikot ja kansalaiset voivat vuorovaikuttaa ottamatta huomioon perinteisen median toimintatapoja ja periaatteita. Sosiaalisen median alustoilla poliitikot ja heidän seuraajansa pystyvät myös tuomaan julkisuuteen mediakäsityksiä, jotka haastavat näkemystä valtamedian roolista avoimen ja demokraattisen yhteiskunnan tukijana. Tutkimukset Suomessa ja Euroopassa laajemmin osoittavat media-asenteiden polarisoituneen ja luottamuksen mediaan vähentyneen. Samanaikaisesti viestinnän ja vuorovaikutuksen tutkimus sekä sosiaalisen konstruktionismin traditio korostavat vuorovaikutuksessa uudelleen tuotettujen ja neuvoteltujen käsitysten sosiaalista todellisuutta rakentavaa luonnetta; puhe tuottaa toimintaa, motiiveja ja asenteita.

Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella laadullisen tutkimuksen keinoin sitä, millaisena journalistinen media esiintyy poliittisten vaikuttajien retoriikassa poliittisten kohujen aikana sekä millaisia vaihtoehtoisia todellisuuksia poliittisen retoriikan pohjalta käyty vuorovaikutus ilmentää. Tutkimuksen konteksti, poliittinen kohu, mahdollistaa pääsyn vuorovaikutuksessa jaettujen mediakäsitysten tarkasteluun tilanteessa, jossa median rooli valtaapitäviä haastavana yhteiskunnallisena toimijana korostuu.

Tutkimuksen aineisto rajautui käsittelemään Petteri Orvon hallituksen valtiovarainministeri Riikka Purran ja elinkeinoministeri Wille Rydmanin mediaa käsitteleviä X-julkaisuja ja niiden kommentteja poliitikkoihin itseensä kohdistuneiden kohujen aikana. Aineisto koostui lopulta yhteensä kolmesta Riikka Purran ja viidestä Wille Rydmanin vuoden 2023 heinä-elokuussa julkaisemasta X-puheenvuorosta ja niiden kommenteista. Analyysi tuotettiin laadullisen sisällönanalyysin menetelmää hyödyntäen. Tutkimusta ja analyysia ohjaavan teoreettisen taustan muodostavat Burken dramatismi ja symbolisen konvergenssin teoria, joiden avulla analysoitiin sitä, millaisessa roolissa media esiintyy poliitikkojen X-julkaisuissa ja niitä kommentoivien viestien sisältämissä fantasioissa. Analyysin tavoitteena oli myös pyrkiä tunnistamaan poliitikon julkaisujen ja niitä kommentoivien viestien välisessä vuorovaikutuksessa esiintyviä diskursseja.

Tutkimuksen tulosten perusteella poliitikkojen mediaa käsittelevät puheenvuorot poliittisen kohun aikana rakensivat kuvaa valtamediasta epäluotettavana ja valehtelevana toimijana, jonka poliittinen puolueellisuus jakaa yhteiskuntaa ja uhkaa demokratiaa. Analyysin tulosten perusteella poliitikkojen mediakritiikin tulkittiin toimivan viestintästrategiana, jonka tavoitteena näyttäytyi poliittisen kohun synnyttämistä jännitteistä ja syyllisyydestä puhdistautuminen. Puheenvuoroja kommentoivien viestien sisältämien fantasioiden nähtiin puolestaan muodostavan poliitikon mediakriittisiä draamoja tukeva, laajentava ja rikkova diskurssi. Diskurssien kirjo osoitti X-vuorovaikutuksen tuottavan yhdenlaisen politiikan julkisuuden, missä kansalaisilla ja poliitikoilla on mahdollista liittyä kollektiivisiin neuvotteluihin julkisen poliittisen puheen sisällöistä.