Toimijuus ja sosiaalinen kontrolli maahanmuuttajien kokemuksissa palvelujärjestelmässä

Abstract

Tämän pro gradu -tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella sitä, millaisena palvelujärjestelmä näyttäytyy maahanmuuttajien kertomuksissa ongelmallisista vuorovaikutuskohtaamisista. Tarkastelussa keskitytään siihen, miten toimijuus ja palvelujärjestelmän kautta toteutuva sosiaalinen kontrolli näyttäytyvät palvelukohtaamisissa maahanmuuttajien omasta näkökulmasta.

Tutkimusmenetelmänä toimii teoriaohjaava sisällönanalyysi. Toimijuutta tarkastellaan Jyrki Jyrkämän toimijuuden modaliteettiteorian pohjalta, jossa toimijuus rakentuu kuuden ulottuvuuden - kyetä, täytyä, voida, haluta, tuntea ja osata - kokonaisdynamiikasta. Sosiaalista kontrollia analysoidaan Peter Conradin ja Joseph W. Schneiderin esittämien sosiaalisen kontrollin muotojen avulla. Minimoinnin, normalisoinnin ja eliminoinnin muotojen kautta voidaan tutkia, miten eri konteksteissa pyritään kontrolloimaan poikkeavuutta.

Tutkimukseni aineisto koostuu seitsemän eri maahanmuuttajan haastatteluista, joissa he kertovat kokemuksistaan palvelujärjestelmän eri konteksteissa: terveydenhoidossa, maahanmuuttovirastossa ja kotouttamiseen liittyvissä palveluissa. Aineistoni kuuluu laajempaan tutkimusprojektiin, jossa tavoitteena on tutkia maahanmuuttajien kokemia ongelmallisia vuorovaikutustilanteita. Haastateltavat ovat iältään 25–59-vuotiaita ja he ovat kotoisin Itä-Euroopasta, eri Aasian maista, Lähi- Idästä sekä Etelä- ja Pohjois-Amerikasta. Haastateltavien maahantulo Suomeen on tapahtunut eri syistä kuten työn ja opiskelun perusteella sekä perheenyhdistämisen ja humanitaaristen syiden vuoksi.

Analyysin tulokset osoittavat, että maahanmuuttajat kohtaavat toimijuutensa rajoittumista monella eri tapaa. Esimerkiksi sanktiot, pelko, oikeuksien puute, sosiaalietuuksiin liittyvät velvoitteet ja kielitaidon puute rajoittavat toimijuuden mahdollisuuksia. Toisaalta esimerkiksi sosiaaliset suhteet, omien oikeuksien tuntemus sekä motivaatio oppia kieltä nousevat toimijuutta tukevina esiin. Sosiaalinen kontrolli ilmenee esimerkiksi vähättelynä ja kokemuksina siitä, ettei omien tarpeiden tai toiveiden kanssa tulla kuulluksi, epäoikeudenmukaisiksi koettuina negatiivisina päätöksinä sekä stereotypioina. Sosiaalinen kontrolli ja toimijuus ovat läheisessä vuorovaikutuksessa keskenään. Sosiaalinen kontrolli pyrkii pääasiassa rajoittamaan yksilöiden toimijuutta kontrolloimalla heidän käyttäytymistään ja valintojaan. Toimijuus voi kuitenkin toimia vastavoimana tälle kontrollille tarjoamalla mahdollisuuden toimia omien tavoitteiden mukaisesti.