Suvun ensimmäiset yliopistossa: Opintoihin kiinnittyminen työläistaustaisten opiskelijoiden silmin

Abstract

Opintoihin kiinnittyminen on tärkeä osa opintoja, ja onnistuessaan se antaa hyvät edellytykset opinnoissa menestymiseen. Sen voidaan ymmärtää koostuvan monesta osatekijästä, joiden onnistuminen edelleen vaikuttaa opintoihin kiinnittymiseen kokonaisuutena. Vahva opintoihin kiinnittyminen lisää muun muassa yhteisöllisyyden tunnetta, koulumenestystä, minäpystyvyyttä sekä edellytyksiä aktiiviseen kansalaisuuteen. Yliopistokoulutuksen voidaan ajatella olevan niin opiskelutavoiltaan kuin kulttuuriltaankin ainutlaatuinen opiskeluympäristö, ja tähän kulttuuriin sisään pääseminen voi viedä aikaa. Näin vaikuttaa olevan etenkin sukunsa ensimmäisillä yliopisto-opiskelijoilla, joilla ei ole aiempaa kosketusta yliopistokulttuuriin. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaisia kokemuksia ensimmäisen sukupolven yliopisto-opiskelijoilla on opintoihin kiinnittymisestä. Tutkimus on kvalitatiivinen, ja aineistona käytettiin Susanna Jokelan vuosina 2009–2010 kerättyä kirjoitelma-aineistoa. Aineistoa ei käytetty kokonaisuudessaan sellaisenaan, vaan kirjoitelmien joukosta valittiin ne vastaajat, jotka kertoivat olevansa sekä työläistaustaisia, että sukunsa ensimmäisiä yliopisto-opiskelijoita. Tällä rajauksella tutkimukseen valikoitui kymmenen kirjoitelmaa sosiaalitieteen opiskelijoilta, ja aineiston analyysimenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Tutkimuksessa ollaan kiinnostuneita opiskelijoiden henkilökohtaisista kokemuksista ja merkityksenannoista. Tutkimuksen mukaan työväenluokkaisilla yliopisto-opiskelijoilla opintoihin kiinnittymiseen vaikuttavia tekijöitä ovat motivaatio, kuulumisen tunne ja käytössä olevat resurssit. Erityisesti sisäisen motivaation koetaan olevan avainasemassa opintoihin kiinnittymisessä. Oman luokkataustan suhde omaan yliopisto-opiskeluun ja tulevaisuudennäkymiin koetaan puolestaan ristiriitaisena, ja kiinnittyminen yliopistomaailmaan tarkoittaa vastaajille jossain määrin myös jatkuvaa uudelleenneuvottelua omasta luokka-asemasta ja liikkumista kahden eri kulttuurin välillä.