Koeputkihedelmöityshoidot ruumiillisuuden, toimijuuden ja arjen muovaajina

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelen koeputkihedelmöityshoitoja ruumiillisuuden, toimijuuden ja arjen muovaajina. Suomessa koeputkihedelmöityshoidot ovat yleisin lapsettomuuden hoitomuoto, ja vuonna 2021 niitä tehtiin noin 10 800. Koeputkihedelmöityshoidoissa hedelmöitys tapahtuu petrimaljassa ruumiin ulkopuolella, ja niissä käyminen vaatii intensiivistä lääkkeiden käyttöä, jatkuvaa hormonitasapainon tarkkailua sekä ruumiiseen tunkeutuvia lääketieteellisiä toimenpiteitä. Suomen syntyvyys on laskussa, mikä haastaa hyvinvointivaltion mahdollisuuksia säilyttää sen tarjoamia etuuksia ja palveluita. Tämä tutkielma tuo syntyvyyskeskusteluun niiden naisten äänen, jotka eivät ole tulleet raskaaksi ”luonnollisesti” ja ovat halunneet hyödyntää tiettyä lääketieteellistä teknologiaa, koeputkihedelmöityshoitoa, raskauden yrittämisessä. Tutkielman tutkimuskysymys on: Miten koeputkihedelmöityshoidot muovaavat niissä käyvien naisten ruumiillisuutta, toimijuutta ja arkea?

Tutkielman teoriaosuudessa pohdin tahattoman lapsettomuuden käsitettä ja monimuotoisuutta, avaan koeputkihedelmöityshoitoprosessia sekä esittelen hoitojen historiallista ja poliittista kontekstia Suomessa. Lisäksi käyn läpi aiempaa tutkimusta, joka käsittelee naisten kokemuksia koeputkihedelmöityshoidoista. Tutkielman teoreettisina lähtökohtina toimivat feministinen tieteen- ja teknologiantutkimus sekä ruumiillisuuden, toimijuuden ja arjen käsitteet. Tutkielman empiirisenä aineistona käytin kahdeksan koeputkihedelmöityshoidoissa käyneen naisen haastatteluja, jotka toteutin keväällä 2023. Kaikki haastatellut naiset olivat hoitojen aikaan parisuhteessa miehen kanssa. Tutkimus toteutettiin laadullisin menetelmin, teoriaohjaavaa sisällönanalyysia hyödyntäen.

Sisällönanalyysin perusteella muodostin aineistosta kolme pääluokkaa, joiden tasolla koeputkihedelmöityshoidot muovaavat naisten ruumiillisuutta, toimijuutta ja arkea. Nämä pääluokat ovat: 1) hyvinvointi, 2) arki ja toimijuus sekä 3) sosiaaliset suhteet. Analyysin perusteella voidaan todeta, että koeputkihedelmöityshoidot ovat hyvin ruumiillinen kokemus, ja niissä käytettävien lääkkeiden haittavaikutukset sekä niihin kuuluvat ruumiiseen kajoavat ja kivuliaat lääketieteelliset toimenpiteet koetaan ruumiin kautta. Ruumiin ollessa hoitojen keskiössä, naiset syyttävät sitä hoitojen epäonnistuessa. Koeputkihedelmöityshoidoissa käyvien naisten arkea ja toimijuutta muovaavat esimerkiksi hoitojen aiheuttamat fyysiset haittavaikutukset ja psyykkinen kuormitus, hoitoihin liittyvät uudet vastuut, kuten hormonien pistäminen ja pistosten tarkka aikatauluttaminen, klinikkakäynneistä johtuva työaikataulujen uudelleenjärjestely sekä kalliiden hoitojen heikentämä taloudellinen tilanne. Koeputkihedelmöityshoidoissa käyminen muovaa arjen tasolla myös naisten sosiaalisia suhteita. Yhtäältä hoidoissa käyminen voi aiheuttaa ihmissuhteisiin ristiriitoja ja vetäytymistä, toisaalta niistä puhuminen voi lähentää suhteita esimerkiksi puolisoon ja ystäviin.

Naiset löytävät hoidoissa käydessään aktiivisen toimijuuden ja vastarinnan paikkoja. He pyrkivät pitämään huolta hyvinvoinnistaan, jotta hoidot onnistuisivat, kritisoivat terveydenhuollon fyysiseen puoleen keskittyviä hoitokäytäntöjä, hakeutuvat aktiivisesti ammatillisen psyykkisen tuen ja vertaistuen piiriin sekä pyrkivät purkamaan hoitoihin liittyvää stigmaa ja häpeää kertomalla avoimesti käyvänsä hoidoissa.